SUOMEN AMERIKKALAISEN JALKAPALLON SÄÄNNÖT JA HYVÄKSYTYT TULKINNAT
2004

2
OSA I, Amerikkalaisen jalkapallon säännöt

1.SÄÄNTÖ: Ottelu, pelikenttä, pelaajat ja pelivarusteet
1. LUKU: Yleisiä määräyksiä...................................................................................................................... 5
2. LUKU: Pelikenttä.................................................................................................................................... 6
3. LUKU: Pallo ........................................................................................................................................... 8
4. LUKU: Pelaajat ja pelivarusteet.............................................................................................................. 9


2.SÄÄNTÖ: Määritelmät
1.LUKU: Hyväksytty tulkinta ja erotuomarin käsimerkki........................................................................... 12
2.LUKU: Pallo pelissä, poissa pelistä, vapaa.............................................................................................. 12
3.LUKU: Estäminen.................................................................................................................................... 14
4.LUKU: Takaapäin estäminen vyötärön alapuolelle.................................................................................. 14
5.LUKU: Ryömiminen ................................................................................................................................ 15
6.LUKU: Yritys........................................................................................................................................... 15
7.LUKU: Vapaa kiinniotto.......................................................................................................................... 15
8.LUKU: Eteenpäin, etupuolella ja edetty matka........................................................................................ 16
9.LUKU: Virhe ja rikkomus........................................................................................................................ 16
10.LUKU: Pallon rähmäys, tavoitteleminen, koskettaminen, lyöminen ja potkun maahanlyönti ............... 16
11.LUKU: Linjat ......................................................................................................................................... 17
12.LUKU: Pallon antaminen toiselle pelaajalle.......................................................................................... 17
13.LUKU: Aloituskokous............................................................................................................................ 17
14.LUKU: Aitominen.................................................................................................................................. 18
15.LUKU: Potkut ........................................................................................................................................ 18
16.LUKU: Yrityksen menetys ..................................................................................................................... 19
17.LUKU: Puolueeton alue ......................................................................................................................... 19
18.LUKU: Paitsio........................................................................................................................................ 19
19.LUKU: Heittopelit.................................................................................................................................. 20
20.LUKU: Rangaistus ................................................................................................................................. 20
21.LUKU: Aloituslinja................................................................................................................................ 21
22.LUKU: Paikanvaihto.............................................................................................................................. 21
23.LUKU: Aloitussyöttö ............................................................................................................................. 21
24.LUKU: Keihästäminen........................................................................................................................... 21
25.LUKU: Rangaistusten mittaamispaikat.................................................................................................. 21
26.LUKU: Taklaaminen.............................................................................................................................. 23
27.LUKU: Joukkueista ja pelaajista käytetyt nimitykset............................................................................. 24
28.LUKU: Kampitus ................................................................................................................................... 25
29.LUKU: Ajanottovälineet ........................................................................................................................ 25
30.LUKU: Pelityypit ................................................................................................................................... 25
31.LUKU: Kentän alueet............................................................................................................................. 26
32.LUKU: Tappelu...................................................................................................................................... 26

3.SÄÄNTÖ: Peliaika ja pelaajavaihdot
1.LUKU: Pelijakson alku ............................................................................................................................ 27
2.LUKU: Peliaika ja väliajat ....................................................................................................................... 29
3.LUKU: Aikalisät ...................................................................................................................................... 31
4.LUKU: Pelin viivyttäminen ..................................................................................................................... 34
5.LUKU: Pelaajavaihdot ............................................................................................................................. 34

4.SÄÄNTÖ: Pallo pelissä, pallo poissa pelistä, rajojen ulkopuolella
1.LUKU: Pallo pelissä ­ poissa pelistä ....................................................................................................... 35
2.LUKU: Pallo pelikentän ulkopuolella...................................................................................................... 37

5.SÄÄNTÖ: Yrityssarja ja edettävä matka
1.LUKU: Yrityssarja ................................................................................................................................... 37
2.LUKU: Yritys ja pallon hallinta rangaistuksen jälkeen............................................................................ 39

6.SÄÄNTÖ: Potkut
1.LUKU: Vapaapotkut ................................................................................................................................ 40
2.LUKU: Vapaapotku pelikentän ulkopuolelle........................................................................................... 41
3.LUKU: Potkut aloituslinjasta ................................................................................................................... 42
4.LUKU: Potkun kiinniottomahdollisuus.................................................................................................... 43

3
5.LUKU: Vapaa kiinniotto.......................................................................................................................... 44

7.SÄÄNTÖ: Aloitussyöttö ja heittopeli
1.LUKU: Pelin aloittaminen ....................................................................................................................... 45
2.LUKU: Taaksepäinsyöttö ja rähmäys ....................................................................................................... 48
3.LUKU: Eteenpäinsyöttö ........................................................................................................................... 49

8.SÄÄNTÖ: Pistesuoritukset
1.LUKU: Pistesuoritusten arvo ................................................................................................................... 52
2.LUKU: Maali ........................................................................................................................................... 53
3.LUKU: Ylimääräinen yritys ..................................................................................................................... 53
4.LUKU: Potkumaali................................................................................................................................... 54
5.LUKU: Oma maali ................................................................................................................................... 55
6.LUKU: Takalaiton.................................................................................................................................... 56
7.LUKU: Alkuperäinen vaikutus................................................................................................................. 56

9.SÄÄNTÖ: Käyttäytyminen ottelun aikana
1.LUKU: Henkilökohtaiset ja häirintävirheet ............................................................................................. 56
2.LUKU: Epäurheilijamainen käyttäytyminen ............................................................................................ 59
3.LUKU: Estäminen sekä käsi- ja käsivarsien käyttö.................................................................................. 61
4.LUKU: Pallon lyöminen tai potkaiseminen ............................................................................................. 63
5.LUKU: Tappelu........................................................................................................................................ 64

10.SÄÄNTÖ: Rangaistusten toimeenpano
1.LUKU: Miten rangaistus pannaan toimeen.............................................................................................. 65
2.LUKU: Rangaistusten mittaaminen ......................................................................................................... 66

11.SÄÄNTÖ: Erotuomareiden tehtävät ja toimivalta
1.LUKU: Yleiset tehtävät............................................................................................................................ 68
2.LUKU: Päätuomari................................................................................................................................... 69
3.LUKU: Aputuomari ................................................................................................................................. 69
4.LUKU: Linjatuomari ................................................................................................................................ 70
5.LUKU: Rajatuomari ................................................................................................................................. 70
6.LUKU: Takatuomari ................................................................................................................................ 70
7.LUKU: Muut takatuomarit....................................................................................................................... 71

YHTEENVETO RANGAISTUKSISTA............................................................................... 72

OSA II, Hyväksytyt tulkinnat


1.SÄÄNTÖ: Ottelu, pelikenttä, pelaajat ja pelivarusteet
3. LUKU: Pallo ........................................................................................................................................... 76
4. LUKU: Pelaajat ja pelivarusteet.............................................................................................................. 76

2.SÄÄNTÖ: Määritelmät
2.LUKU: Pallo pelissä, poissa pelistä, vapaa.............................................................................................. 77
3.LUKU: Estäminen.................................................................................................................................... 78
11.LUKU: Linjat ......................................................................................................................................... 78
15.LUKU: Potkut ........................................................................................................................................ 78
19.LUKU: Heittopelit.................................................................................................................................. 78
23.LUKU: Aloitussyöttö ............................................................................................................................. 79
27.LUKU: Joukkueista ja pelaajista käytetyt nimitykset............................................................................. 79
30.LUKU: Pelityypit ................................................................................................................................... 79

3.SÄÄNTÖ: Peliaika ja pelaajavaihdot
2.LUKU: Peliaika ja väliajat ....................................................................................................................... 79
3.LUKU: Aikalisät ...................................................................................................................................... 81
4.LUKU: Pelin viivyttäminen ..................................................................................................................... 82
5.LUKU: Pelaajavaihdot ............................................................................................................................. 83



4
4.SÄÄNTÖ: Pallo pelissä, pallo poissa pelistä, rajojen ulkopuolella
1.LUKU: Pallo pelissä ­ poissa pelistä ....................................................................................................... 84
2.LUKU: Pallo pelikentän ulkopuolella...................................................................................................... 84

5.SÄÄNTÖ: Yrityssarja ja edettävä matka
1.LUKU: Yrityssarja ................................................................................................................................... 85
2.LUKU: Yritys ja pallon hallinta rangaistuksen jälkeen............................................................................ 86

6.SÄÄNTÖ: Potkut
1.LUKU: Vapaapotkut ................................................................................................................................ 87
2.LUKU: Vapaapotku pelikentän ulkopuolelle........................................................................................... 88
3.LUKU: Potkut aloituslinjasta ................................................................................................................... 89
4.LUKU: Potkun kiinniottomahdollisuus.................................................................................................... 91
5.LUKU: Vapaa kiinniotto.......................................................................................................................... 92

7.SÄÄNTÖ: Aloitussyöttö ja heittopeli
1.LUKU: Pelin aloittaminen ....................................................................................................................... 94
2.LUKU: Taaksepäinsyöttö ja rähmäys ....................................................................................................... 97
3.LUKU: Eteenpäinsyöttö ........................................................................................................................... 97

8.SÄÄNTÖ: Pistesuoritukset
2.LUKU: Maali ........................................................................................................................................... 103
3.LUKU: Ylimääräinen yritys ..................................................................................................................... 104
4.LUKU: Potkumaali................................................................................................................................... 105
5.LUKU: Oma maali ................................................................................................................................... 106
6.LUKU: Takalaiton.................................................................................................................................... 107
7.LUKU: Alkuperäinen vaikutus................................................................................................................. 108

9.SÄÄNTÖ: Käyttäytyminen ottelun aikana
1.LUKU: Henkilökohtaiset ja häirintävirheet ............................................................................................. 109
2.LUKU: Epäurheilijamainen käyttäytyminen ............................................................................................ 113
3.LUKU: Estäminen sekä käsi- ja käsivarsien käyttö.................................................................................. 114
4.LUKU: Pallon lyöminen tai potkaiseminen ............................................................................................. 115

10.SÄÄNTÖ: Rangaistusten toimeenpano
1.LUKU: Miten rangaistus pannaan toimeen.............................................................................................. 116
2.LUKU: Rangaistusten mittaaminen ......................................................................................................... 121

5
1. SÄÄNTÖ
Ottelu, pelikenttä, pelaajat ja pelivarusteet

1. LUKU: Yleisiä määräyksiä

1 Ottelu

a. Ottelun pelaa kaksi yksitoistamiehistä joukkuetta suorakaiteen muotoisella kentällä. Pelivälineenä on
soikea ilmalla täytetty pallo.
b. Joukkue voi pelata alle 11 pelaajalla, mutta sen on kuitenkin täytettävä seuraavat edellytykset:
1. Vähintään neljän potkaisevan joukkueen pelaajan on oltava potkaisijan kummallakin puolella
vapaapotkuissa (6-1-2-c).
2. Hyökkäävän joukkueen aloituslinjassa on aloitussyöttöhetkellä oltava vähintään seitsemän
pelaajaa, joista ainakin viisi on numeroitava numeroin 50-79 (2-21-2, 2-27-4 ja 7-1-3-b-1)
(
Poikkeus: 1-4-2-b)(HT 1-4-2-I-V).

2 Maalilinjat

Maalilinjat ovat kentän vastakkaisissa päissä ja joukkueilla on jäljempänä tarkemmin selostetuin tavoin
mahdollisuus ylittää vastustajan puolustama maalilinja palloa kantamalla, heittämällä tai potkaisemalla.

3 Ottelun voittaja ja lopputulos

a. Joukkueet saavat ottelun aikana pisteitä sääntöjenmukaisista pistesuorituksista ja ellei ottelua sen
kuluessa keskeytetä tai luovuteta, ottelun voittaa se joukkue, jolla peliajan päättyessä on enemmän
pisteitä.
b. Ottelun päättymisajankohdan ratkaisee päätuomari.

4 Erotuomarit

a. Ottelun kulkua johtaa neljä, viisi, kuusi tai seitsemän erotuomaria: päätuomari, aputuomari,
linjatuomari, rajatuomari, kenttätuomari, sivutuomari ja takatuomari. Taka-, kenttä- ja sivutuomarin
käyttö on suositeltavaa, mutta tarpeen mukaan.
b. Erotuomariryhmien pitää olla samasta erotuomariorganisaatiosta, sekaryhmien käyttö on kiellettyä.

5 Kapteenit

a. Kumpikin joukkue ilmoittaa ennen ottelun alkua päätuomarille vähintään yhden ja enintään neljä kapteenia.
Ainoastaan yhdellä kentällä olevalla kapteenilla on oikeus neuvotella erotuomareiden kanssa.
Arvontaan voi kuitenkin osallistua enintään neljä kapteenia joukkueesta.
b. Rangaistusta toimeenpantaessa ei kentällä olevan kapteenin ensimmäistä ratkaisua voi muuttaa.
c. Kuka tahansa kentällä oleva pelaaja voi pyytää aikalisän.

6 Henkilöt, joita pelisäännöt koskevat

Pelisäännöt koskevat kentällä olevien pelaajien lisäksi myös vaihtopelaajia, valmentajia, huoltajia ja
muita joukkueen pelaajille varatulla alueella mahdollisesti olevia henkilöitä. Kumpikin joukkue vastaa
itse kaikkien vaihtoalueellaan olevien henkilöiden käytöksestä.

6
7 Poikkeaminen pelisääntöjen määräyksistä

Näiden pelisääntöjen teknisistä määräyksistä voidaan liiton luvalla tai joukkueiden keskinäisellä
sopimuksella poiketa, jos taloudelliset tai käytännölliset syyt ovat esteenä sääntöjen tarkalle
noudattamiselle eikä poikkeaminen vaaranna pelaajien turvallisuutta.

2. LUKU: Pelikenttä

1 Mitat

Pelikenttä on suorakaiteen muotoinen ja sen mitat, rajat ja alueet on kuvattu liitteessä 1.
a. Kaikki kentän rajat on merkittävä yhtenäisellä valkoisella 10 cm leveällä viivoituksella. Merkinnässä
käytettävän aineen on oltava myrkytöntä ja vaaratonta iholle ja silmille. (
Poikkeus: Sivurajat ja
päätyrajat voidaan merkitä 10 cm:ä leveämmillä viivoilla)(1-2-1-g)
b. Lyhyet jaardilinjoja osoittavat viivat 10 cm sivurajasta keskikentälle päin ja sisäsivurajalla ovat 10
cm leveät. (2-11-4)
c. Koristemerkinnät kentällä ovat sallittuja, mutta ne eivät saa sekoittua kentän virallisiin merkintöihin.
d. Maalilinjat voivat poiketa väriltään muista rajaviivoista.
e. Kenttään piirrettyjä, 2 m korkeita ja 1,5 m leveitä jaardilinjaa osoittavia numeroita suositellaan
käytettäväksi niin, että niiden yläreunat ovat 9 m sivurajan sisäpuolella.
f. Vastustajan maaliviivaa kohti osoittavat nuolet sallitaan jaardilinjoja osoittavien numeroiden (paitsi
50) yläpuolella. Nuolien tulee olla valkoisia ja aivan numeroiden yläpuolella. Nuolet ovat
muodoltaan kolmioita, joiden kanta on 45 cm ja sivut 90 cm pitkät.
g. Sisäsivurajat ovat 18,3 metriä (60 jalkaa) sivurajasta keskikentälle päin. Jaardilinjat merkitään
sisäsivurajoista sivurajalle ja sivurajojen sisäpuolelle 61 cm pitkillä, maalilinjojen suuntaisilla
viivoilla.
h. 30 cm pitkät yhdeksän jaardin merkit joka 10 jaardin välein 9 m sivurajan sisäpuolella. Ne eivät ole
pakollisia, jos kenttään on merkitty jaardilinjaa osoittavat numerot kuten säännössä 1-2-1-e on
mainittu.

2 Rajaviivojen merkintä

Mittaukset tehdään aina rajaviivojen sisäreunasta. Koko maalilinja kuuluu maalialueeseen.

3 Sääntöä ei sovelleta Suomessa.

4 Joukkueiden alueet

a. Kentän kummallakin sivurajalla on varattu alueet kentän keskiviivasta kummallekin 25 jaardin
linjalle joukkueiden vaihtopelaajille, valmentajille ja muulle sen henkilöstölle. Kukaan joukkueen
alueella oleva ei kuitenkaan saa olla kahta metriä lähempänä sivurajaa. Joukkueiden alueet rajoineen
on merkittävä selvästi.
b. Joukkue koostuu enintään 40:stä otteluun ilmoitetusta pelaajasta ja enintään 60 joukkueen
toimihenkilöstä. Joukkueiden alueet on varattu yksinomaan otteluun ilmoitetuille pelaajille ja muille
joukkueen toimihenkilöille. Ottelusta suljetun pelaajan pitää poistua joukkueen alueelta.
c. Joukkueiden alueiden merkintä on ottelun järjestäjän velvollisuus.
d. Ottelun järjestäjä on velvollinen poistamaan kaikki muut henkilöt joukkueiden alueilta.

5 Maalit

a. Maali muodostuu kahdesta valkoisesta tai keltaisesta vähintään 6 m:n korkuisesta pystysuorasta
pylväästä ja niitä yhdistävästä valkoisesta tai keltaisesta poikkipuusta, jonka yläreuna on 3,05 m:n
korkeudella maasta. Pysty- ja poikkipuiden sisäreunojen on oltava samalla pystysuoralla tasolla kuin
takarajan sisäreuna.

7
b. Poikkipuun sisäreunojen tulee olla 5,6 m:n etäisyydellä toisistaan, jos siihen soveltuvat maalit on
kentällä käytettävissä.
c. Maalit on maalattava valkoisiksi, eikä niissä saa olla mitään koristemerkintöjä (
Poikkeus: 10 cm
leveät ja enintään 1,05 m:ä pitkät tuulen suuntaa osoittavat oranssin väriset liput pystypuiden
huipuissa ovat sallittuja).
d. Poikkipuun korkeus mitataan kummankin pystypuun liittymäkohdan yläreunasta.
e. Maalin tukirakenteet on pehmustettava kentän pinnasta 2 m:n korkeuteen.

6 Kulmamerkit

Sivurajojen ja maalialueen rajojen sekä sivurajojen ja päätyrajojen yhtymäkohdat, samoin kuin
sisäsivurajojen kuvitellun jatkeen ja päätyrajojen yhtymäkohdat on merkittävä 50 cm:n korkuisilla,
pehmeästä materiaalista valmistetuilla tolpilla. Niiden on oltava väriltään punaisia tai oransseja.
Tolppien on taivuttava tai kaaduttava pelaajan törmätessä niihin. Sisäsivurajojen jatkeiden ja
päätyrajojen yhtymäkohtaan laitettavat kulmamerkit sijoitetaan yhden metrin päähän päätyrajan
ulkopuolelle.

7 Mittaketju ja yritystä osoittava taulu

Virallista mittaketjua ja yritystä osoittavaa taulua käytetään noin 1,5 m:n etäisyydellä pääkatsomon
vastaisesta sivurajasta, ellei kenttäalueen koko ole esteenä.
a. Mittaketjun muodostaa kaksi vähintään 1,5 m:n korkuista tankoa, jotka yhdistetään toisiinsa ketjulla.
Ketjun ollessa täysin oikaistuna tankojen sisäsyrjät ovat tarkalleen 10 jaardin (9,14 m) etäisyydellä
toisistaan.
b. Muukin tavoitelinjaa osoittava merkintätapa on sallittu, jos molemmat joukkueet siihen suostuvat.
Linjatuomarin tulee ennen ottelun alkua varmistaa, että mahdollisesti käytettävä muu merkintätapa
on tarkka eikä vaaranna pelaajien turvallisuutta.
c. Yritystä osoittava taulu kiinnitetään vähintään 1,5 m:n korkuiseen tankoon.
d. Kentän vastakkaisella puolella voidaan käyttää toista mittalaitteistoa noin 1,5 m:n päässä sivurajasta.
Tässä tapauksessa joukkueille on ennen ottelua ilmoitettava, kumpi laitteistoista on virallinen.
e. Tavoitelinja voidaan osoittaa lisäksi epävirallisella maahan asetettavalla kirkkaan värisellä
merkkinuolella, joka ei kuitenkaan saa olla sellainen, että se aiheuttaisi vaaraa pelaajille.
f. Minkään laitteistoihin kuuluvan tangon alapää ei saa olla terävä.

8 Vaaralliset merkinnät ja esineet

Kaikkien pelialueella ja sen välittömässä läheisyydessä olevien merkintöjen ja esineiden on oltava
vaarattomia pelaajille. Päätuomarilla on oikeus vaatia pelaajien turvallisuutta vaarantava merkintä
muutettavaksi tai kentän välittömässä läheisyydessä oleva vaarallinen esine siirrettäväksi. Ottelu
järjestäjän vastuulla on siirtää vaaralliset esineet tms. pois pelialueelta erotuomariston huomautettua
asiasta.

9 Kentän pinta

a. Kentän pintaa tai muuta peliin vaikuttavaa olosuhdetta ei saa parantaa tai huonontaa millään aineella
tai laitteella, josta aiheutuisi etua jollekin pelaajalle tai toiselle joukkueelle (
Poikkeus: 2-15-4-a ja b).
RANGAISTUS - Kuten säännössä 9-2-3-a-3 (E27).
b. Päätuomarin velvollisuutena on huolehtia siitä, että ottelun järjestäjät tekevät voitavansa kentän
pinnan kunnostamiseksi.

8
3. LUKU: Pallo

1 Määritelmä

Pallon on täytettävä seuraavat edellytykset
a. Pallon on oltava uusi tai sillä on oltava uuden pallon ominaisuudet.
b. Päällisen on oltava nahkaa ja muodostuttava neljästä samankokoisesta kappaleesta. Pinta saa olla
karhennettu, mutta siinä ei saa saumojen lisäksi olla muita uurteita tai koloja.
c. Yhdessä saumassa on oltava 8 säännöllisesti asetettua nauhaa.
d. Värin on oltava ruskea.
e. Pallon molemmissa päissä nauhojen viereisissä neljänneksissä, 75-80 mm päässä pallon kärjistä on
oltava 25 mm leveät valkoiset raidat.
f. Pallon ympärysmitan pituussuunnassa on oltava 700-725 mm ja poikkisuunnassa paksuimmalta
kohdalta 525-540 mm. Pallon pituuden on oltava 275-290 mm.
g. Ilmanpaineen pallon sisällä on oltava 0,88-0,93 bar (12 1/2-13 1/2 lbs PSI).
h. Pallon painon on oltava 400-430 g.
i. Pallon muuntaminen on kielletty. Pallon kuivaamiseen tarkoitetut laitteet kielletty.
j. Kaupallinen mainonta pallon päällystässä on kielletty (
Poikkeus: Pallon valmistajan nimi tai
tuotemerkki).

2 Pallojen hankkiminen ja tarkastaminen

a. Päätuomari hyväksyy ottelussa käytettävät pelipallot. Kumpikin joukkue saa esittää päätuomarille
enintään kuusi palloa käytettäväksi ottelun aikana, elleivät olosuhteet vaadi useampien pallojen
käyttämistä (HT 1-3-23-I).
b. Kotijoukkueen velvollisuutena on järjestää paikalle pumppu, vaaka ja mittanauha.
c. Kotijoukkue on tarvittaessa velvollinen järjestämään pelipallot myös vierasjoukkueen käyttöön.
d. Ottelun aikana kumpikin joukkue voi käyttää mitä tahansa ottelussa käytettäväksi hyväksyttyä
palloa. (1-3-2-f-3)
e. Vierasjoukkue on velvollinen järjestämään pelipallot, joita se haluaa käyttää, ellei se hyväksy
kotijoukkueen toimittamia palloja.
f. Ottelussa käytettävät pallot on toimitettava päätuomarille 60 minuuttia ennen ottelun alkua.
g. Jos pallo yrityksen päättyessä on lähempänä sivurajaa kuin sisäsivurajoja, ei ole pelikelpoinen, on
pidettävä paikallaan mittausta varten tai on erotuomarien ulottumattomissa, peliin otetaan uusi pallo
pallopojalta.
h. Ennen jokaisen yrityksen alkua päätuomari tai aputuomari ratkaisee, onko pallo pelikelpoinen.
i. Palloa mitattaessa noudatetaan seuraavia menettelytapoja:
1. Kaikki mittaukset tehdään, kun pallon ilmanpaine on 0,905 bar (13 lbs).
2. Ympärysmitta pituussuunnassa mitataan pallon päiden ympäri, mutta ei nauhojen yli.
3. Pituusmitta otetaan pallon kärjistä, ei kärjissä olevista saumojen syvennyksistä.
4. Ympärysmitta leveyssuunnassa mitataan yli venttiilin ja nauhan, mutta ei yli poikittaisen nauhan.

3 Pallojen merkitsemien

Pallojen merkintä "nimikkopalloiksi" on kielletty.
RANGAISTUS - 15 jaardia edellisestä aloituspaikasta. Virhe katsotaan tehdyksi pelin aikana [E27].

9
4. LUKU: Pelaajat ja pelivarusteet

1 Suositeltava pelaajanumerointi
Hyökkäävän joukkueen pelaajia numeroitaessa suositellaan noudatettavaksi seuraavaa periaatetta:

50 ­ 79
sisälinjamiehet
O OOOOO O
80 ­99 O O 80 - 99
laitahyökkääjät 1 - 19 laitahyökkääjät
pelinrakentaja (potkaisija)
O O
20 ­ 49
keskushyökkääjät

2 Pakollinen pelaajanumerointi

a. Kaikki pelaajat on numeroitava numeroin 1-99. Numeron edessä ei saa olla 0:aa.
b. Aloitussyötöllä alkavissa yrityksissä on vähintään 5 hyökkäävän joukkueen linjapelaajaa
numeroitava numeroin 50-79. (
Poikkeus: Joukkueen ollessa potkumuodostelmassa sallitaan
poikkeus numerointisäännöstä. Poikkeavasti numeroidun pelaajan on kuitenkin ryhmityttävä linjaan
sisälinjamiehen paikalle ja hänet tulkitaan sisälinjamieheksi koko yrityksen ajan. Tällaisella
pelaajalla ei siis ole oikeutta ottaa kiinni eteenpäinsyöttöä ja poikkeussääntö on voimassa kunnes
yritys päättyy, jompikumpi joukkue tai erotuomari ottaa aikalisän, erotuomari katkaisee pelin tai
pelineljännes päättyy.) (HT 1-4-2-I, IV ja V)(E19)
c. Kaksi saman joukkueen pelaajaa ei saa käyttää samaa pelinumeroa saman yrityksen aikana
(HT 1-4-2-II)(E23)
d. Pelinumeron on erotuttava selvästi pelipaidasta ja siinä olevista mainoksista tai tunnuksista
(HT 1-4-2-III)(E23)
RANGAISTUS - 5 jaardia edellisestä aloituspaikasta. Virhe katsotaan tehdyksi pelin aikana (E23).
e. Pelaaja ei ottelun aikana saa vaihtaa pelinumeroaan vastustajan häiritsemiseksi tai sekoittamiseksi
(E27)
RANGAISTUS: 15 jaardia edellisestä aloituspaikasta (E27). Virhe katsotaan tehdyksi pelin aikana.
Törkeissä tapauksissa pelaaja suljettava ottelusta (E47).

3 Peliasujen värit

a. Joukkueiden peliasujen on erotuttava selvästi toisistaan. Kaikkien saman joukkueen pelaajien on
käytettävä samanväristä pelipaitaa. Jos joukkueiden peliasut ovat samanväriset, on vierailevan
joukkueen vaihdettava paitaa. Kotijoukkue voi käyttää valkoista pelipaitaa, jos siitä on vierailevan
joukkueen kanssa sovittu.
b. Jokaisen joukkueen käytössä on oltava sekä tumma että valkoinen pelipaita.
c. Päällä olevat hansikkaat tai käsisuojat pitää olla väriltään harmaat.

4 Pakollinen varustus

Kaikkien pelaajien on käytettävä seuraavaa pakollista varustusta, jota ei saa muunnella siten, että sen
suojaamisominaisuudet heikkenevät:

a. Pehmustetut, vähintään 1 cm paksuiset polvisuojukset, jotka peittävät polvilumpiot ja joiden on
peityttävä pelihousujen alle. Joukkueen pelaajilla tulee olla saman väriset housut.





10
b. Hyväksytty kypärä ja kasvosuojus. Kypärän leukahihnassa on oltava neli- tai kuusipistekiinnitys.
Puutteellinen kiinnitys on rikkomus, josta rikkoneen pelaajan joukkuetta rangaistaan aikalisän
menetyksellä. Erotuomarin on kuitenkin ensin huomautettava pelaajaa jos joku hänen
leukasuojuksensa kiinnikkeistä on auki
ja katkaistava peli vasta, jos pelaaja huomautuksesta
huolimatta ei kiinnitä leukahihnaansa kunnollisesti. Joukkueen pelaajilla tulee olla samanväriset
kypärät ja kasvosuojukset.
c. Hartiasuojus, lonkka-, häntäluun- ja reisisuojukset, joiden on peityttävä peliasun alle.
d. Suun sisällä käytettävä keltainen tai muun selvästi erottuvan värinen hammassuojus, joka peittää
kaikki yläleuan hampaat.
e. Pelipaita, joka peittää täysin hartiasuojukset. Pelipaitaa ei saa suunnitella tai muuntaa sellaiseksi, että
se repeää taklauksen yhteydessä. Pelipaita on numeroitava kohdan 1-4-4-f mukaisesti. Erilliset liivit
ja toinen pelipaita saman ottelun aikana vanhan päällä käytettynä on kielletty. Pelipaidan tulee olla
niin pitkä, että se ylettyy housujen yläreunan tasalle ja se tulee olla työnnettynä housun sisäpuolelle.
f. Selvästi paidan väristä erottuvat pelinumerot pelipaidan rinnassa ja selässä.
g. Kuoleman-, vakavissa loukkaantumis- tai sairaustapauksissa voidaan pelaajaa tai henkilöä muistaa
merkillä kypärässä tai peliasussa, joka ilmaisee henkilön nimeä, numeroa tai nimikirjaimia.
Halkaisijaltaan merkki saa olla 3.75 cm:ä.
h. Kaikilla joukkueen jäsenillä pitää olla päällimmäisenä ovat saman väriset, malliset ja pituiset sukat
tai jalkasuojat. (
Poikkeus: Polvituki, teippaus tai sidos suojaamassa tai estämässä loukkaantumista ja
paljasjalkaiset potkaisijat)(HT 1-4-4-I)
HUOMAUTUS: Ellei pelaajan varustus täytä kohdan 1-4-4 määräyksiä, kyseessä on rikkomus ja
joukkueelta vähennetään yksi vapaa aikalisä. Pelaaja ei myöskään saa palata kentälle ennen kuin
puutteellisuus varustuksessa on korjattu. (3-3-6 ja 3-4-2-b-2)(E23, E3 tai E21).

5 Sääntöjenvastainen varustus

Pelaaja, jonka varustus ei ole sääntöjenmukainen, ei saa osallistua peliin. Kysymyksen pelaajan
varustuksen sääntöjenmukaisuudesta ratkaisee aputuomari. Sääntöjenvastaisia varusteita ovat mm:
a. Varustus, joka aputuomarin käsityksen mukaan saattaa johtaa harhaan vastustajaa tai olla
vastustajalle vaarallinen.
b. Kaikenlainen kova tai joustamaton aines käsi-, ranne-, käsivarsi- tai kyynärsuojuksissa, ellei sitä ole
kauttaaltaan pehmustettu vähintään 1 cm:n paksuisella pehmeällä materiaalilla. Kovan ja
joustamattoman aineksen käyttö on sallittu ainoastaan loukkaantuneen kohdan suojaamiseksi. Kipsin
tai lastan käyttö on sallittu ainoastaan luunmurtuman tai sijoiltaan menneen jäsenen suojaamiseksi.
c. Kaikenlainen kova tai joustamaton aines reisi- tai säärisuojuksissa ellei sitä ole pehmustettu
vähintään 1 cm:n paksuisella pehmeällä materiaalilla. Polvitukea ei kuitenkaan tarvitse pehmustaa,
mikäli se peittyy kokonaan peliasun alle.
d. Sormukset ja korut, jotka voivat olla pelaajalle vaarallisia.
e. Rosoiset tai huonokuntoiset nappulat pelikengissä. Nappuloiden suurin sallittu pituus on 1,25 cm. (9-
2-2-d)
f. Teippaus tai side käsissä, käsivarsissa tai kyynärpäissä, jollei sitä ole tarkoitettu suojaamaan
loukkaantunutta ruumiinosaa ja aputuomari on sen erikseen hyväksynyt.
g. Sellainen kypärän tai peliasun väritys tai kuviointi, jonka tarkoituksena on vaikeuttaa pallon
näkemistä.
h. Öljyn, rasvan tai muun sellaisen aineen käyttö, jonka tarkoituksena on tehdä pelaajat liukkaiksi.
Minkä tahansa tahmean aineen käyttö, jonka tarkoituksena on parantaa pelaajan otetta pallosta.
i. Kasvosuojus tai sen osa, jota ei ole joko valmistettu särkymättömästä muovista tai vaihtoehtoisesti
päällystetty kumilla tai vastaavalla aineella siten, ettei se viillä tai raavi ihoa eikä aiheuta muutakaan
vaaraa pelaajille. Kaikki silmäsuojat pitää olla läpinäkyviä ja valmistettu jäykästä materiaalista.
j. Hartiasuojukset, joiden kulmia ei ole pyöristetty tai pehmustettu.
k. Tarkoituksellisesti vastustajan peliasun väristen pelikäsineiden käyttö (1-4-5-b).
l. Pelipaita, joka on miten tahansa solmittu tai teipattu.




11
m. Kaikenlaiset ulkoiset lisäykset peliasuun (
Poikkeukset: 1) Yhdellä sisälinjamiehellä ja yhdellä
takakenttäpelaajalla yksi valkoinen pyyhe, jossa ei ole mitään merkintöjä, peliasun ulkopuolella niin,
että siitä on näkyvissä 10 x 30 cm.. 2) Ketkä tahansa puolustavan joukkueen kaksi pelaajaa saavat
käyttää 10x30 cm kokoista valkoista pyyhettä. 3) Kylmällä säällä peliasuun liittyvät taskut käsien
lämmittelemistä varten)
n. Kylki- ja selkäsuojukset, jotka eivät kokonaisuudessaan peity pelipaidan alle.
o. Näkyvät huivit (HT 1-4-5-II)
HUOMAUTUS: Pelaaja, jonka varustus ei ole sääntöjenmukainen, ei saa osallistua peliin. Jos
erotuomari havaitsee pelaajan käyttävän sääntöjenvastaista pelivarustetta, on kyseessä rikkomus, ja
joukkuetta rangaistaan aikalisän menetyksellä. (3-3-6 ja 3-4-2-b-2)(E23, E3 tai E21).
Poikkeus: Jos pelaajan kohdassa 1-4-5 mainittu varustus muuttuu sääntöjenvastaiseksi pelin aikana, on
pelaajan joko poistuttava kentältä tai käytettävä joukkueen aikalisä varusteen korjaamiseen (1-4-6-c)

6 Varusterikkomuksen toimeenpano

Jos pelaajan varustus on puutteellinen tai sääntöjenvastainen, menetellään seuraavasti:
a. Jos joukkueella on aikalisiä jäljellä, vähennetään aikalisä. Ellei aikalisiä ole jäljellä, annetaan jouk-
kueelle 5 jaardin rangaistus.
1. Jos joukkueelta vähennetään aikalisä, on sillä myös oikeus käyttää aikalisä samassa yhteydessä.
2. Jos rangaistuksena on aikalisän menetys, ei rikkomus kumoa vastustajan mahdollisesti tekemästä
virheestä annettavaa rangaistusta.
3. Ellei aikalisiä ole jäljellä, katsotaan rikkomus tehdyksi pallon ollessa poissa pelistä ja rangaistus
mitataan seuraavasta aloituspaikasta.
4. Päätuomari osoittaa rikkomuksen tehneen joukkueen ja ilmoittaa rikkomuksesta kentällä oleville
kapteeneille. Sivurajalla olevat erotuomarit ilmoittavat siitä joukkueiden valmentajille.
b. Erotuomareiden on tarkastettava pelaajien varusteet ennen kuin päätuomari ilmoittaa pallon olevan
valmis pelattavaksi. 25 s:n kello pysäytetään jos pelaajalla ei ole hammassuojusta tai kypärä ei ole
kiinnitetty kunnolla johtaa myös aina varusterikkomukseen ja aikalisän menetykseen.
c. Pelipaitaa ei saa vaihtaa pelikentällä. Pelaaja voi vaihtaa pelipaidan joukkueen aikalisän aikana ja
palata peliin jo aikalisää seuraavan yrityksen ajaksi. Jos joukkueelle on annettu jaardirangaistus
pelaajan pelattua rikkoutuneella pelipaidalla, pelaaja saa palata peliin jo rikkomusta seuraavan
yrityksen ajaksi mutta pelin alkua ei viivytetä, jotta pelaaja ehtisi vaihtaa paitansa.
d. Pelaaja ei saa peittää pelikäsineitään teipillä. Teippiä saa kuitenkin käyttää käsineiden kiinnikkeiden
peittämiseen.

7 Valmentajan vastuu varusteista

Joukkueen valmentaja vastaa siitä, että:
a. Kaikille pelaajille on selvitetty, mitä kuuluu pakolliseen varustukseen ja millainen varustus on
kielletty.
b. Jokaiselle pelaajalle on annettu sääntöjen edellyttämä varustus.
c. Pelaajille on opetettu, kuinka varustus puetaan päälle ja heitä on kehotettu käyttämään sitä.
d. Pelaajia on käsketty ilmoittamaan joukkueen johdolle heti, jos joku osa heidän varustuksestaan pelin
aikana rikkoutuu tai tulee muutoin sääntöjenvastaiseksi.

8 Kielletyt merkinantolaitteet

Pelaajat eivät saa käyttää minkäänlaisia elektronisia tai mekaanisia merkinanto- tai kommunikaatio-
välineitä lukuun ottamatta lääkärin määräämää kuulolaitetta.
RANGAISTUS - 15 jaardia. Pelaaja on suljettava ottelusta (E7, E27 ja E4). Virhe katsotaan tehdyksi
pallon ollessa poissa pelistä.

12
9 Kielletyt kommunikointivälineet

a. Televisiomonitorien käyttäminen pelialueella valmennus- ja erotuomaritoiminnan tarkoituksiin
ottelun aikana on kiellettyä.
b. Elokuvien, kuvanauhojen, telekopiolaitteiden, valokuvien, kirjoitusta siirtävien laitteiden tai
tietokoneiden käyttäminen ottelun aikana tai puoliaikatauoilla valmennustarkoituksiin on kielletty.
Äänen välittäminen vaihtoalueen ja selostamon välillä on sallittu. Jos selostamotiloja ei riitä
joukkueiden valmennushenkilöstön käyttöön, voidaan valmennustehtäviä hoitaa katsomosta 25
jaardilinjojen välisellä alueella.
c. Tiedotusvälineiden laitteita kuten kameroita tai mikrofoneja ei saa olla pelikentällä tai joukkueen
alueella.
d. Päätuomarin suositellaan käyttävän ottelun järjestäjän hänen käyttöönsä antamaa mikrofonia, jolla
hän voi antaa tiedotuksia rangaistuksista tai muista ottelun kulkuun liittyvistä asioita. Sen avaaminen
ja sulkeminen tulee olla vain päätuomarin hallinnassa, eikä se saa olla muuna aikana avoinna. Muilla
erotuomareilla kuin päätuomarilla ei saa olla mikrofonia.
e. Valmentajat eivät saa olla yhteydessä mikrofonin välityksellä tiedotusvälineiden edustajiin ottelun
aikana. Joukkueen jäseniä ei saa haastatella ottelun aikana.
Poikkeus: Valmentajia voidaan
haastatella puoliajalla
f. Joukkueen alueella tai sen ja sivurajan välisellä alueella ei saa käyttää mitään ääntä vahvistavia
laitteita pelaajien kanssa kommunikointiin.

10 Joukkueiden sisäiset yhteysvälineet

Pelisäännöt eivät koske valmentajien käyttämiä puhelin- tai radioyhteyksiä.


2. SÄÄNTÖ
Määritelmät

1. LUKU: Hyväksytty tulkinta ja erotuomarin käsimerkki

a.
Hyväksytty tulkinta (HT) on yksittäistapaukseen sovellettava virallinen tulkinta. Se auttaa
ymmärtämään säännön henkeä ja sen oikeaa soveltamista. Suhde säännön tekstin ja hyväksytyn
tulkinnan välillä on sama kuin kirjoitetun lain ja ylimmän oikeusasteen ennakkotapauksen. Jos
säännön sanamuoto on ristiriidassa hyväksytyn tulkinnan kanssa, syrjäyttää säännön teksti
hyväksytyn tulkinnan.
b.
Erotuomarin käsimerkki (E) viittaa tässä sääntökirjassa liitteinä oleviin kuviin erotuomareiden
käsimerkeistä numerot 1-47.

2. LUKU: Pallo pelissä, poissa pelistä, vapaa

1 Pallo pelissä

Pallo on pelissä, kun sitä voidaan sääntöjen mukaan pelata aloitussyötön tai vapaapotkun jälkeen
etenemällä sen kanssa tai syöttämällä sitä. Syöttö, potku tai rähmäys, joka ei vielä ole osunut maahan on
pelissä oleva pallo ilmassa.

2 Pallo poissa pelistä

Pallo on poissa pelistä, kun sitä ei voi sääntöjen mukaan pelata.

13
3 Vapaa pallo

Pallo on vapaa, kun se on pelissä olematta yhdenkään pelaajan hallussa:
a. juoksupelin aikana
b. potkun jälkeen kunnes joku pelaaja saa pallon kiinni, haltuunsa tai se on poissa pelistä.
c. kun palloon on sääntöjenmukaisen eteenpäinsyötön jälkeen koskettu, mutta ennen kuin syöttö on
onnistunut, epäonnistunut tai katkaistu (HUOM - Tällöin sääntöjenmukaiset vastaanottajat saavat
lyödä palloa mihin suuntaan tahansa, koska se tapahtuu heittopelin aikana).
d. Kaikki pelaajat saavat ottaa haltuunsa tai koskea palloon, joka on rähmäyksen tai epäonnistuneen
taaksepäinsyötön jälkeen vapaa. Jos pallo on vapaa potkun jälkeen, sovelletaan kuitenkin sääntöä 6.
Jos pallo on vapaa eteenpäinsyötön jälkeen, sovelletaan kuitenkin sääntöä 7 (
Poikkeus: 7-2-2-b-2).

4 Pallo valmis pelattavaksi (pelivalmis)

Pallo on valmis pelattavaksi, kun päätuomari:
a. Kellon käydessä viheltää pilliinsä ja näyttää erotuomarimerkin "pallo pelivalmis" (E1).
b. Kellon ollessa pysäytettynä viheltää pilliinsä ja näyttää joko erotuomarimerkin "pallo pelivalmis"
(E1) tai "kello käy" (E2) (
Poikkeus: 3-3-3-f-4-c ja f) (HT 4-1-4-I ja II).

5 Pelaajan hallussa oleva pallo

Hallussa oleva pallo tarkoittaa pelissä olevan tai vapaapotkulla peliin pantavan pallon pitämistä ja/tai
sen liikkeiden kontrolloimista.
a. Pelaajalla on pallo hallussaan, kun hän pitää siitä kiinni niin, että hän pystyy kontrolloimaan sen
liikkeitä.
b. Joukkueella on pallo hallussaan, jos jollain sen pelaajalla on pallo hallussaan, joku sen pelaajista
yrittää potkaista palloa muulla kuin vapaapotkulla, kun joukkueen pelaaja on heittänyt
eteenpäinsyötön tai kun vapaan pallon aikana sen pelaajalla on viimeksi ollut pallo hallussaan.

6 Joukkue, jolle pallo kuuluu

Pallon kuuluminen joukkueelle tarkoittaa sen väliaikaista hallintaa pallon ollessa poissa pelistä. Se,
kumpi joukkue seuraavaksi laittaa pallon peliin, ratkeaa sääntöjen perusteella.

7 Syötön kiinniotto, syötönkatko, haltuunotto

Syötön kiinniotto tarkoittaa ilmassa olevan pallon ottamista pelaajan haltuun.
a. Jos pelaaja saa pallon ilmasta kiinni sen jälkeen, kun vastustaja on sen rähmännyt, on kyseessä
syötönkatko.
b. Kun pelaaja ottaa haltuunsa pallon, joka on jo osunut kerran tai useammin maahan, on kyseessä
haltuunotto.
c. Jos syötön kiinniotto, syötönkatko tai pallon haltuunotto tapahtuu pelaajan ollessa ilmassa, on pallon
oltava edelleen hänen hallussaan, kun hän palaa kentän pinnalle pelikentällä tai sääntöä 4-1-3-a
voidaan soveltaa tilanteeseen (HT 2-2-7-I-V).
1. Jos pelaajan toinen jalka osuu kentän pintaan pelikentällä ja hänellä tuolloin on pallo hallussaan,
hyväksytään kiinniotto tai syötönkatko vaikka seuraava askel osuisikin maahan pelikentän
ulkopuolella.
2. Jos pelaaja menettää pallon hallinnan samanaikaisesti kun hän palaa kentän pinnalle, ei pallon
kiinniottoa, syötönkatkoa tai haltuunottoa hyväksytä.
d. Jos pelaaja on pelikentällä pitkällään tai polvillaan kun hän sai pallon kiinni, hyväksytään kiinniotto
tai syötönkatko (7-3-1 ja 2 sekä 7-3-6 ja 7).
e. Jos tilanne on rajatapaus, pidetään tulkintasääntönä, ettei palloa saatu kiinni, syöttöä katkaistu tai
palloa otettu haltuun.

14
8 Yhtäaikainen pallon kiinni- tai haltuunotto

Yhtäaikaisella pallon kiinni- tai haltuunotolla tarkoitetaan tilannetta, jossa vastakkaisten joukkueiden
pelaajat saavat pallon kiinni tai haltuunsa samanaikaisesti niin, että heillä molemmilla on pallo
hallussaan pelikentällä (HT 7-3-6-II ja III).

3. LUKU: Estäminen

1 Estäminen

a.
Estämisellä tarkoitetaan vastustajan häiritsemistä mitä tahansa estäjän ruumiinosaa käyttämällä.
b.
Työntämisellä tarkoitetaan vastustajan estämistä avokämmenillä.

2 Estäminen vyötärön alapuolelle

a. Estämisellä vyötärön alapuolelle tarkoitetaan tilannetta, jossa estäjän ensimmäinen kontakti millä
tahansa ruumiinosalla muuhun vastustajaan kuin pallonkantajaan osuu tämän vyötärön alapuolelle
(9-1-2-e).
b. Jos estäjän ensimmäinen kontakti osuu vastustajan, jonka toinen tai kummatkin jalat ovat maassa,
vyötärön yläpuolelle tai tämän käsiin, jotka kontaktihetkellä ovat vyötärölinjalla tai sen yläpuolella,
ja estäjä tämän jälkeen liukuu alaspäin, ei ole kyseessä vyötärön alapuolelle estäminen (9-1-2-e).

3 Viivytetty estäminen polven alapuolelle on

a. Selvästi viivytetty estäminen vastustajan (muu kuin pallonkantaja) reiteen tai sen alapuolelle, kun
toinen pelaaja jo estää estettävää. Sama pätee jos ensimmäinen estäjä on juuri päästänyt otteensa,
mutta uhkaa vielä estettävää. Rajatapauksissa estäminen katsotaan tapahtuneen reiden alapuolelle.
b. Myös samanaikaiset estämiset ylös ja alas ovat sääntökohdan mukaista estämistä silloin kun sen
tekevät ei vierekkäiset linjamiehet.
c. Myös estämiset ylös ja alas ovat sääntökohdan mukaista estämistä silloin kun sen tekevät
samanaikaisesti tai viivytetysti ketkä tahansa kaksi hyökkäävänjoukkueen pelaajaa kun kontakti
alkaa selvästi puolueettoman alueen etupuolella. (HT 2-3-3-III ja IV)

4 Takaapäin estäminen vyötärön yläpuolelle

a. Takaapäin estäminen vyötärön yläpuolelle tarkoittaa kontaktia, jonka alkuperäinen voima kohdistuu
vastustajaan takaapäin ja vyötärön yläpuolelle (
Poikkeus: Kun vastustaja on pallonkantaja)
Rajatapauksissa estäminen katsotaan tapahtuneen vyötärön alapuolelle. ( 9-3-3-a-(c))(HT 9-1-2-XX
ja XXI, 9-3-3-VII sekä 10-2-2-XXXIV)
b. Estäjän pään tai jalkojen asento tai asema vastustajaan nähden ei välttämättä osoita sitä, osuiko
ensimmäinen kontakti takaapäin vai ei.

5 Vartalon keskiosa

Vastustajan vartalon keskiosalla tarkoitetaan estettävän vastustajan vartaloa hartioista alaspäin. Siihen ei
kuitenkaan kuulu vastustajan selkä (9-3-3-a-1-(c) poikkeus)

4. LUKU: Takaapäin estäminen vyötärön alapuolelle

1 Takaapäin estäminen vyötärön alapuolelle

a. Takaapäin estäminen vyötärön alapuolelle tarkoittaa kontaktia, jonka alkuperäinen voima kohdistuu
vastustajaan takaapäin ja vyötärön tasolle tai sen alapuolelle (
Poikkeus: Kun vastustaja on
pallonkantaja)(9-2-1-d)

15
b. Estäjän pään tai jalkojen asento tai asema vastustajaan nähden ei välttämättä osoita sitä, osuiko
ensimmäinen kontakti takaapäin vai ei.

5. LUKU: Ryömiminen

1 Ryömiminen

Ryömiminen tarkoittaa pallonkantajan yritystä edetä pallon kanssa sen jälkeen kun muu hänen
ruumiinosansa kuin käsi ranteesta alaspäin tai jalka nilkasta alaspäin on koskettanut kenttää. (
Poikkeus:
4-1-3-b poikkeus)

6. LUKU: Yritys

Yritys on ottelun osa, joka alkaa sääntöjenmukaisella aloitussyötöllä tai vapaapotkulla sen jälkeen, kun
pallo on ilmoitettu pelivalmiiksi, ja päättyy siihen kun pallo on poissa pelistä. Yritysten välillä
tarkoitetaan sitä aikaa, jonka pallo on poissa pelistä.
7. LUKU: Vapaa kiinniotto

1 Vapaa kiinniotto

a. Potkussa aloituslinjasta myönnetään vastaanottajalle vapaa kiinniotto, jos pallo otetaan kiinni aloitus-
linjan etupuolella eikä palloon ole koskettu aloituslinjan etupuolella ennen kiinniottoa. Lisäksi edel-
lytetään, että vastaanottavan joukkueen pelaaja, joka ottaa pallon kiinni, on näyttänyt sääntöjen-
mukaisen vapaan kiinnioton merkin.
b. Vapaapotkussa vapaa kiinniotto myönnetään vastaanottavan joukkueen pelaajalle, joka on näyttänyt
sääntöjenmukaisen vapaan kiinnioton merkin potkun jälkeen ennen kuin kukaan pelaaja on koskenut
palloon.
c. Sääntöjenmukainen, puutteellinen tai sääntöjenvastainen vapaan kiinnioton merkki poistaa
vastaanottavalta joukkueelta oikeuden edetä pallon kanssa ja pallo on poissa pelistä heti kiinni- tai
haltuunoton jälkeen. Jos sääntöjenvastainen merkki näytetään vasta kiinni- tai haltuunoton jälkeen tai
vasta pallon osuttua maahan, pallo on poissa pelistä kiinniotto-, haltuunotto- tai virheentekopaikassa.
d. Jos pallon vastaanottaja suojaa silmiään auringon häikäisyltä, pallo pysyy pelissä ja sen kanssa
voidaan edetä.

2 Sääntöjenmukainen vapaan kiinnioton merkki

Sääntöjenmukainen vapaan kiinnioton merkki tarkoittaa käsimerkkiä, jonka vastaanottavan joukkueen
pelaaja näyttää heiluttamalla selkeästi suoraksi ylöspäin ojennettua kättään vartalonsa ääripisteiden
ulkopuolelle useammin kuin kerran.

3 Sääntöjenvastainen vapaan kiinnioton merkki

a. Sääntöjenvastainen vapaan kiinnioton merkki tarkoittaa sääntöjenmukaista tai puutteellista
käsimerkkiä, jonka näyttää vastaanottavan joukkueen pelaaja aloituslinjan etupuolella sellaisen pelin
aikana, jossa pallo on potkaistu aloituslinjasta suoritetulla potkulla, eikä vapaa kiinniotto ole
sääntöjen mukaan sallittu (6-5-3-a)(HT 6-5-3-IV-VI)
b. Sääntöjenvastainen vapaan kiinnioton merkki tarkoittaa sääntöjenmukaista tai puutteellista
käsimerkkiä, jonka näyttää vastaanottavan joukkueen pelaaja, kun vapaapotku on potkaistu, eikä
vapaa kiinniotto ole sääntöjen mukaan sallittu (HT 6-5-1-I ja 6-5-3-III)

4 Puutteellinen vapaan kiinnioton merkki

Puutteellinen vapaan kiinnioton merkki tarkoittaa vastaanottavan joukkueen pelaajan käsimerkkiä, joka
ei täytä sääntöjenmukaisen vapaan kiinnioton merkille asetettuja vaatimuksia.

16
8. LUKU: Eteenpäin, etupuolella ja edetty matka

1 Eteenpäin ja etupuolella

Termit eteenpäin ja etupuolella tarkoittavat suuntaa kohti vastustavan joukkueen maalilinjaa.
Päinvastaiset termit ovat taaksepäin ja takapuolella.

2 Edetty matka

Edetty matka määräytyy pallonkantajan eteenpäin suuntautuvan liikkeen pysähtymisen hetkellä, ja
tarkoittaa pallon etummaisen pisteen kohtaa sillä hetkellä kun pallo on sääntöjen mukaan poissa pelistä
(4-1-3-a, b ja p, 4-2-1 ja 4, 5-1-3-a poikkeus)(HT 5-1-3-I-VI ja 8-2-1-I-IV).

9. LUKU: Virhe ja rikkomus

Virheellä tarkoitetaan sääntöjenvastaista tekoa, josta aiheutuu rikkoneelle joukkueelle jaardeissa mitat-
tava rangaistus.
Rikkomuksella tarkoitetaan sääntöjenvastaista tekoa, josta ei ole määritelty
jaardirangaistusta ja joka ei kumoa virheestä mitattavaa jaardirangaistusta.

10. LUKU:
Pallon rähmäys, tavoitteleminen, koskettaminen, lyöminen ja potkun maahanlyönti

1 Rähmäys

Rähmäys tarkoittaa kaikkia tilanteita, joissa pelaaja menettää pallon hallinnan muutoin kuin syöttä-
mällä, potkaisemalla tai onnistuneesti antamalla sen toiselle pelaajalle (HT 2-19-2-I, 4-1-3-I ja 7-2-2-I).

2 Pallon tavoitteleminen

Pallon tavoittelemisella tarkoitetaan pallon hallinnan tavoittelemista siinä kuitenkaan onnistumatta.
Edellytyksenä on lisäksi, että palloa tavoitteleva pelaaja koskettaa palloon pallon tavoittelun jossain
vaiheessa.

3 Pallon lyöminen

Pallon lyöminen tarkoittaa sen tahallista lyömistä tai liikeradan muuttamista kädellä tai käsivarrella.

4 Pallon koskettaminen

Pallon koskettaminen tarkoittaa mitä tahansa kontaktia pallon kanssa. Se voi olla tahallista tai tahatonta,
ja se edeltää aina pallon saamista pelaajan haltuun. Rajatapauksissa potkun tai eteenpäinsyötön jälkeen
pelaajan ei katsota koskettaneen palloon (
Poikkeus: 6-1-4-a ja b sekä
6-3-4-a ja b).

5 Potkun maahanlyönti

Potkun aloituslinjasta maahanlyönti tarkoittaa pallon koskettamista potkaisevan joukkueen vastustajan
toimesta aloituslinjassa tai sen takana. (6-3-1-b)

17
11. LUKU: Linjat

1 Maalilinja

Maalilinjalla tarkoitetaan sitä pystysuoraa tasoa, joka erottaa maalialueen pelikentästä silloin kun
palloon kosketaan tai se on pelaajan hallussa. Taso jatkuu sivurajojen ohi. (
Poikkeus: 4-2-4-e)
Joukkueen maalilinja on siinä päädyssä, jota se puolustaa (HT 2-11-1-I).

2 Rajalinja

Rajalinjalla tarkoitetaan pystysuoraa tasoa, kun palloa kosketaan tai se on pelaajan hallussa. Taso jatkuu
sivurajojen ohi. (HT 2-11-2-I).

3 Jaardilinja

Jaardilinjalla tarkoitetaan mitä tahansa maaliviivan suuntaista viivaa pelikentällä. Joukkueen jaardilinjat
numeroidaan - olivat ne sitten kenttään viivoituksella merkityt tai eivät - juoksevasti yhden jaardin
välein joukkueen maalilinjasta kentän 50 jaardin linjalle.

4 Sisäsivuraja

Sisäsivurajat ovat
18,3 metriä (60 jalkaa) sivurajasta keskikentälle päin. Jaardilinjat merkitään
sisäsivurajoista sivurajalle ja sivurajojen sisäpuolelle 61 cm pitkillä, maalilinjojen suuntaisilla viivoilla.

5 Sivuraja

Sivurajojen sisäpuolelle jäävä osa pelialuetta kuuluu pelikenttään ja niiden peittämä ja ulkopuolelle
jäävä osa pelialuetta on pelikentän ulkopuolella.

6 9 jaardin merkit

9 jaardin merkit, jotka ovat 30,5 cm pitkät viivat leikkaamaan joka 10- jaardilinjan, tulee maalata tai
kalkita 8,1 metrin päähän sisäsivurajasta sivurajalle päin, ellei kenttää ole numeroitu säännön 1-2-1-i
mukaisesti.

12. LUKU: Pallon antaminen toiselle pelaajalle

a. Pallon antamisella toiselle pelaajalle tarkoitetaan pallon siirtämistä toisen pelaajan hallintaan ilman,
että sitä välillä heitetään, rähmätään tai potkaistaan.
b. Pallon antaminen eteenpäin joukkuetoverille on kielletty, ellei sitä ole nimenomaisesti säännöissä
sallittu.
c. Jos pallon hallinta menetetään palloa toiselle pelaajalle annettaessa, kysymyksessä on rähmäys.
(
Poikkeus: Aloitussyöttö 2-23-1-c)
d. Kysymyksessä on pallon antaminen taaksepäin, kun pallonkantaja irrottaa otteensa pallosta ennen
kuin se on sen jaardilinjan etupuolella, jolla pallonkantaja on.

13. LUKU: Aloituskokous

Aloituskokouksella tarkoitetaan kahden tai useamman pelaajan kokoontumista yhteen ennen
aloitussyöttöä.

18
14. LUKU: Aitominen

a.
Aitomisella tarkoitetaan yritystä hypätä jalka tai jalat edellä yli pystyssä olevan vastustajan.(9-1-2-i)
b.
Pystyssä olevalla vastustajalla tarkoitetaan pelaajaa, jonka muut ruumiinosat kuin jalat eivät
kosketa maata.
c. Aitominen yli hyökkäävän joukkueen pelaajan ennen aloitussyöttöä on virhe, joka tapahtuu pallon
ollessa poissa pelistä. Aloitusasennon ottaneen hyökkäävän joukkueen linjamiehen yli aitominen on
virhe, vaikka hänen toinen tai molemmat kädet koskettavat maata.

15. LUKU: Potkut

1 Potku

Potkulla tarkoitetaan pallon tarkoituksellista iskemistä polvella tai sen alapuolisella jalan osalla.
Rajatapauksissa kontaktin katsotaan olevan tahaton eikä tarkoituksellinen.
a. Sääntöjenmukaisia potkuja ovat
lentopotku, pudotuspotku ja potku paikallaan olevaan palloon.
Pallon potkaiseminen muulla tavalla on kielletty. Jos peli aloitetaan aloitussyötöllä saa tällaisen
potkun suorittaa ainoastaan hyökkäävän joukkueen pelaaja ennen kuin pallo pelin aikana siirtyy
toiselle joukkueelle (HT 6-1-2-I).
b. Vapaapotkuun tai potkuun aloituslinjasta sovelletaan potkua koskevia sääntöjä potkuhetkestä alkaen
siihen saakka, kunnes joku pelaaja ottaa pallon kiinni, haltuunsa tai pallo on sääntöjen mukaan pois
pelistä.

2 Lentopotku

Lentopotkussa pelaaja pudottaa pallon ja potkaisee sitä ennen kuin se osuu maahan.

3 Pudotuspotku

Pudotuspotkussa pelaaja pudottaa pallon ja potkaisee sitä samalla hetkellä kun se osuu maahan.

4 Potku paikallaan olevaan palloon

a. Potkussa paikallaan olevaan palloon potkumaaliyrityksessä palloa hallussa pitävän joukkueen pelaaja
potkaisee palloa, jota joku potkaisevan joukkueen pelaaja pitää paikallaan.
b. Potkussa paikallaan olevaan palloon vapaapotkussa palloa hallussa pitävän joukkueen pelaaja
potkaisee palloa, jota joku potkaisevan joukkueen pelaaja mahdollisesti pitää paikallaan. Pallo
voidaan asettaa myös erityiselle alustalle potkua varten. Jos potkussa käytetään potkualustaa, se ei
saa olla 5 cm korkeampi. (HT 2-15-4-I)

5 Vapaapotku

Vapaapotku on potku, jonka suorittaa palloa hallussaan pitävän joukkueen pelaaja sääntöjen 4-1-4 ja
6-1-1 ja 6-1-2 mukaisesti.

6 Aloituspotku

Aloituspotku potkaistaan kummankin puoliajan alussa, potkumaalin jälkeen ja jokaista maalia
seuraavan ylimääräisen yrityksen jälkeen. (
Poikkeus: Hyökkäyskilpailu) Aloituspotku on tehtävä
paikallaan olevaan palloon tai pudotuspotkuna.

19
7 Potku aloituslinjasta

Potku aloituslinjasta on sääntöjenmukainen kun joukkue A:n pelaaja aloituslinjasta alkaneen yrityksen
aikana ja ennen kuin pallo on pelin aikana siirtynyt toisen joukkueen haltuun, potkaisee pallon
puolueettomalta alueelta tai sen takaa. Pallon katsotaan ylittäneen puolueettoman alueen, kun se osuu
maahan, pelaajaan, erotuomariin tai muuhun puolueettoman alueen etupuolella olevaan henkilöön tai
esineeseen. (6-3-1-b)(HT 6-3-1-I-V)

8 Palautuspotku

Palautuspotku on potku, jonka suorittaa palloa hallussa pitävän joukkueen pelaaja sen jälkeen, kun
palloa hallussaan pitävä joukkue on yrityksen aikana vaihtunut. Tällainen potku on sääntöjenvastainen.
Se on pelin aikana tapahtunut virhe ja pallo on pois pelistä virheentekopaikassa.

9 Potkumaaliyritys

Potkumaaliyrityksellä tarkoitetaan kaikkia aloitussyötön jälkeen potkaistuja pudotuspotkuja ja potkuja
paikallaan olevaan palloon.

10 Potkumuodostelma

Hyökkäävä joukkue on ryhmittynyt potkumuodostelmaan, kun vähintään yksi sen pelaajista on
vähintään 7 jaardia aloituslinjan takana eikä yksikään pelaaja ole sijoittunut välittömästi aloitussyötön
antajan taakse ottaakseen vastaan aloitussyötön suoraan aloitussyötön antavan pelaajan käsistä ja on
ilmeistä, että potkua yritetään. (HT 1-4-2-I ja 9-1-2-XXII-XXIV)

16. LUKU: Yrityksen menetys

Yrityksen menetys on hyökkäävälle joukkueelle eräiden rangaistusten mittaamisen yhteydessä annettu
lisärangaistus, jolla joukkueelta evätään oikeus uusia yritys, jonka aikana rangaistus on annettu.

17. LUKU: Puolueeton alue

Puolueettomaksi alueeksi joukkueiden aloituslinjojen väliin jäävää aluetta, joka on jatkuu sivurajoille
asti niin leveänä kuin pallo on pitkä. Se muodostuu silloin, kun pallo ilmoitetaan pelivalmiiksi ja se
lepää kentän pinnassa pituusakseli sivurajojen suuntaisena.

18. LUKU: Paitsio

1 Hyökkäävän joukkueen paitsio

a. Hyökkäävän joukkueen pelaaja on paitsiossa, jos hän ylittää oman aloituslinjansa ennen
aloitussyöttöä sen jälkeen, kun aloitussyötön antaja on ottanut tai on ollut ottavinaan otteen pallosta
(
Poikkeus: Aloitussyötön antaja saa olla puolueettomalla alueella. Hän ei kuitenkaan saa ylittää
puolueetonta aluetta).
b. Potkaisevan joukkueen pelaaja on paitsiossa, kun hän ylittää rajalinjansa ennen vapaapotkua.
(
Poikkeus: Potkaisija tai palloa paikallaan pitävä pelaaja eivät ole paitsiossa, vaikka he ylittävät
oman rajalinjansa ennen potkua.)

20
2 Puolustavan joukkueen paitsio

Puolustavan joukkueen pelaaja on paitsioissa, jos hän sen jälkeen kun pallo on pelivalmis mutta ennen
aloitussyöttöä koskettaa palloa tai oman aloituslinjansa takana olevaa hyökkäävän joukkueen pelaajaa
tai uhkaa hyökkäyksen linjamiestä puolueettomalla alueella (joka reagoi puolustajan liikkeeseen) tai jos
hän aloitussyöttöhetkellä on ylittänyt puolueettoman alueen rajan. Vapaapotkussa puolustavan
joukkueen pelaaja on paitsiossa, jos hän ylittää rajalinjansa ennen potkua. (7-1-4-2-2)(HT 7-1-3-VIII
huomautus)

19. LUKU: Heittopelit

1 Syöttö

Syöttö tarkoittaa pallon heittämistä. Syöttö päättyy, kun joku pelaaja saa pallon kiinni, katkaisee syötön
tai peli sääntöjen mukaan katkaistaan.

2 Eteenpäin- ja taaksepäinsyöttö

a. Jotta syöttö olisi eteenpäinsyöttö, tulee sen ensimmäiseksi osua maahan, pelaajaan, erotuomariin tai
muuhun esineeseen tai henkilöön sen pisteen etupuolella, josta pallo heitettiin. Kaikki muut syötöt
ovat taaksepäinsyöttöjä. Rajatapauksissa aloituslinjan takapuolelta heitetty syöttö on eteenpäin- eikä
taaksepäinsyöttö.
b. Kun hyökkäävän joukkueen pelaaja valmistautuu eteenpäinsyöttöön, tulkitaan syötön alkaneen
samalla hetkellä, kun hänen heittokätensä aloittaa eteenpäin suuntautuvan liikkeen. Jos puolustavan
joukkueen pelaaja tämän jälkeen osuu syöttöjään tai palloon ja pallo irtoaa syöttäjän kädestä, on
kyseessä eteenpäinsyöttö heiton tuloksesta riippumatta (HT 2-19-2-I).
c. Heittopeleissä tulkitaan rajatapaukset syötöksi eikä rähmäyksiksi.
d. Aloitussyöttö muuttuu taaksepäinsyötöksi sillä hetkellä, kun aloitussyötön antaja irrottaa otteensa
pallosta. (HT 2-23-1-I)

3 Puolueettoman alueen ylittäminen

a. Eteenpäinsyötön katsotaan ylittäneen puolueettoman alueen, kun pallo osuu maahan, pelaajaan tai
erotuomariin tai muuhun aloituslinjan etupuolella olevaan esineeseen tai henkilöön. Muissa
tapauksissa pallon ei katsota ylittäneen puolueetonta aluetta.
b. Syöttäjän katsotaan ylittäneen puolueettoman alueen, kun joku hänen ruumiinosansa on
puolueettoman alueen etupuolella pallon irrotessa hänen kädestään.
c. Jos eteenpäinsyöttö ylittää sivurajan, määritellään se ylittikö syöttö aloituslinjan pallon lentoradan ja
sivurajan leikkauspisteen mukaan.

4 Kiinniotettavissa oleva syöttö

Pallon katsotaan olevan kiinniotettavissa, kun syötön vastaanottoon oikeutetulla hyökkäävän joukkueen
pelaajalla on todellinen mahdollisuus saada kiinni puolueettoman alueen ylittänyt sääntöjenmukainen
eteenpäinsyöttö, johon yksikään pelaaja ei syötön jälkeen ole koskenut. Rajatapauksissa syötön
tulkitaan olevan kiinniotettavissa. (HT 2-19-4-I ja II sekä 7-3-8-XVIII)

20. LUKU: Rangaistus

Rangaistuksella tarkoitetaan virheen tehneen joukkueen kenttäaseman huonontamista määrätyllä
jaardimäärällä. Rangaistukseen voi sisältyä yrityksen menetys ja/tai pelaajan sulkeminen ottelusta.

21
21. LUKU: Aloituslinja

1 Aloituslinjasta alkanut yritys

Aloituslinjasta alkanut yritys aloitetaan aloitussyötöllä.

2 Aloituslinja

Kummankin joukkueen aloituslinja on se maalilinjojen suuntainen linja, joka kulkee pallon joukkueen
omaa maalilinjaa lähimpänä olevan pisteen kautta sivurajoille asti.

22. LUKU: Paikanvaihto

Paikanvaihdolla tarkoitetaan kahden tai useamman hyökkäävän joukkueen pelaajan liikkumista ennen
aloitussyöttöä sen jälkeen, kun pallo on ilmoitettu valmiiksi peliin (HT 7-1-3-II ja II sekä 7-1-5-I-IV).

23. LUKU: Aloitussyöttö

1 Aloitussyötön antaminen

a. Aloitussyöttö tapahtuu antamalla tai syöttämällä maassa paikallaan oleva pallo taaksepäin yhdellä
nopealla ja yhtäjaksoisella liikkeellä, jonka jälkeen pallon on irrottava aloitussyötön antajan käsistä.
(4-1-4)
b. Aloitussyöttö alkaa, kun palloa liikutetaan sääntöjenmukaisesti tai -vastaisesti ja päättyy, kun pallo
irtoaa aloitussyötön antajan käsistä (HT 7-1-4-I-II).
c. Jos pallo aloitussyötön aikana luiskahtaa syöttäjän käsistä, katsotaan tilanne taaksepäinsyötöksi ja
peli jatkuu.
d. Ennen aloitussyöttöä on pallon pituusakselin oltava sivurajojen suuntaisesti. (7-1-3-a-1)
e. Jos pallon liike ei suuntaudu taaksepäin vaan palloa siirretään ensin eteenpäin tai sitä nostetaan
ylöspäin, on aloitussyöttö sääntöjenvastainen.
f. Jos joukkueen B pelaaja koskettaa sääntöjenmukaiseen aloitussyötön aikana palloon, se pysyy poissa
pelistä ja joukkue B on syyllistynyt virheeseen. Jos joukkueen B pelaaja koskee sääntöjenvastaisen
aloitussyötön aikana palloon, pallo pysyy poissa pelistä ja joukkue A on syyllistynyt virheeseen (HT
7-1-5-I-II).
g. Aloitussyöttöä ei tarvitse antaa syöttäjän jalkojen välistä, mutta ollakseen sääntöjenmukainen se on
annettava taaksepäin yhtäjaksoisella ja nopealla liikkeellä.
h. Aloitussyöttö on annettava sisäsivurajojen välistä.
i. Pallon asema aloitussyöttöhetkellä (9-1-2-e) määrää sen kuvitellun sivurajojensuuntaisen pallon läpi
kulkevan linjan päätyrajalta päätyrajalle. (HT 9-1-2-IV-XI)

24. LUKU: Keihästäminen

Keihästämisellä tarkoitetaan vastustajan tarkoituksellista iskemistä kypärällä (mukaan lukien
kasvosuojus).

25. LUKU: Rangaistusten mittaamispaikat

1 Rangaistuksen mittaamispaikka

Rangaistuksen mittaamispaikka on se piste kentällä, josta joukkueelle tuomittu rangaistus mitataan.

2 Edellinen aloituspaikka

Edellinen aloituspaikka on se piste kentällä, josta peli edellisen kerran aloitettiin.


22
3 Seuraava aloituspaikka

Seuraava aloituspaikka on se piste kentällä, josta peli seuraavan kerran aloitetaan.

4 Pelin päättymispaikka

Pelin päättymispaikka on se piste kentällä, jossa pallon katsottiin olevan poissa pelistä.

5 Virheentekopaikka

Virheentekopaikka on se piste kentällä, jossa virhe tehtiin. Jos virhe tehtiin pelialueen ulkopuolella
maalilinjojen välisellä alueella, rangaistus mitataan sisäsivurajalta virheentekopaikan jaardilinjalta. Jos
virhe tehtiin pelialueen ulkopuolella maalilinjan ja päätyrajan välisellä alueella tai päätyrajan takana
katsotaan virhe tehdyksi maalialueella.

6 Pallon ulosmenopaikka

Pallon ulosmenopaikka on se piste kentällä, jossa pallo sääntöjen mukaan on poissa pelistä ylitettyään
sivurajan.

7 Sisäsivurajan aloituspaikka

Peli aloitetaan sisäsivurajalta ja pallo asetetaan lähimmälle sisäsivurajan ja pallon ulosmenopaikkaa
vastaavalle jaardilinjalle.

8 Juoksupelin päättymispaikka

Juoksupeli päättyy pisteessä:
a. jossa pelaajan hallussa olevan pallon katsotaan olevan poissa pelistä.
b. jossa pelaaja rähmää pallon.
c. jossa pallo joko sääntöjenmukaisesti tai -vastaisesti annetaan toiselle pelaajalle.
d. josta sääntöjenvastainen eteenpäinsyöttö heitetään.
e. josta taaksepäinsyöttö heitetään.
f. josta sääntöjenvastainen potku aloituslinjasta suoritetaan aloituslinjan takaa
g. josta palautuspotku potkaistaan

9 Potkun päättymispaikka

Puolueettoman alueen ylittänyt potku aloituslinjasta päättyy, kun pelaaja saa pallon kiinni, haltuunsa tai
kun pallo on muuten poissa pelistä.
POIKKEUKSET:
1. Jos potku päättyy joukkueen B maalialueelle, on peruspiste joukkueen B 20 jaardin linjalla.
2. Jos potkumaaliyritys epäonnistuu eikä vastaanottavan joukkueen pelaaja koske palloon aloituslinjan
etupuolella, on peruspisteenä edellinen aloituspaikka. Jos edellinen aloituspaikka oli vastaanottavan
joukkueen 20 jaardilinjan sisäpuolella eikä vastaanottavan joukkueen pelaaja koske aloituslinjan
etupuolella palloon potkun aikana, potkun päättymispaikka on kuitenkin vastaanottavan joukkueen
20 jaardin linjalla. (HT 10-2-2-XXV)
3. Kun sääntö 6-3-11 on voimassa, peruspisteenä on kuitenkin 20 jaardin linja.

23
10 Peruspiste ja hyötynäkökohta

Hyötynäkökohta tarkoittaa rangaistusten mittaamisen yhteydessä periaatetta, jonka mukaan virheen
tehnyt joukkue ei saa hyötyä tekemästään virheestä. Kun rangaistuksen mittaamispaikaksi
rangaistussäännöksessä on määrätty peruspiste, mitataan juoksupelin, sääntöjenmukaisen heittopelin tai
sääntöjenmukaisen potkupelin aikana tehdyt virheet peruspisteestä. Palloa hallussaan pitävän
joukkueen virheet peruspisteen takapuolella mitataan virheentekopaikasta.
Seuraavassa esitetään peruspisteet juoksu- eteenpäinsyöttö- ja sääntöjenmukaisissa potkupeleissä.
a. Jos juoksupeli päättyy puolueettoman alueen etupuolelle, peruspisteenä on
piste, johon kyseinen
juoksu päättyy. Jos palloa hallussaan pitävä joukkue tekee virheen tämän pisteen takapuolella,
rangaistus mitataan
virheentekopaikasta (2-30-4 ja 10-2-2-c-1).
(
Poikkeus: Hyökkäävän joukkueen aloituslinjan takapuolella tekemä kasvosuojukseen tarttuminen,
sääntöjenvastainen käsien käyttö, kiinnipitäminen, sääntöjenvastainen estäminen ja henkilökohtaiset
virheet mitataan edellisestä aloituspaikasta. Oma maali mikäli virhe tapahtuu hyökkäävän joukkueen
maalialueella)
b. Jos juoksupeli päättyy puolueettoman alueen takapuolelle, peruspisteenä on edellinen aloituspaikka.
Jos palloa hallussaan pitävä joukkue tekee virheen tämän pisteen takapuolella, rangaistus mitataan
virheentekopaikasta. (2-30-4 ja 10-2-2-c-2)(
Poikkeus: 9-3-3-b kiinnipitäminen)
c. Jos kyseessä on juoksupeli, jonka aikana puolueetonta aluetta ei ole (potkun palautus, katkaistun
syötön palautusjuoksu, eteneminen rähmäyksen jälkeen, jne.), peruspisteenä on
piste, johon
kyseinen juoksu päättyy. Jos virheen tekee palloa hallussaan pitävä joukkue tämän pisteen
takapuolella, rangaistus mitataan
virheentekopaikasta (2-30-4 ja 10-2-2-c-3) (Poikkeus: 8-5-1
poikkeus).
d. Sääntöjenmukaisessa eteenpäinsyöttöpelissä peruspisteenä on edellinen aloituspaikka. Jos palloa
hallussaan pitävä joukkue tekee virheen tämän pisteen takapuolella, rangaistus mitataan
virheentekopaikasta. (2-30-1 ja 10-2-2-d)
POIKKEUKSET:
1. Puolustavan joukkueen syyllistyessä syötön vastaanoton häirintään voi rangaistuksen
toimeenpanopaikkana olla myös virheentekopaikka.
2. Jos onnistunut eteenpäinsyöttö päättyy aloituslinjan etupuolelle, eikä pallo pelin aikana siirry
toisen joukkueen haltuun, mitataan syöttäjään törmäämisestä annettu rangaistus viimeisen juoksun
päättymispaikasta.
3. Sääntöjenvastainen kosketus (mitataan edellisestä aloituspaikasta).
4. Hyökkäävän joukkueen aloituslinjan takapuolella tekemä kasvosuojukseen tarttuminen,
sääntöjenvastainen käsien käyttö, kiinnipitäminen, sääntöjenvastainen estäminen ja
henkilökohtaiset virheet mitataan edellisestä aloituspaikasta. Oma maali mikäli virhe tapahtuu
hyökkäävän joukkueen maalialueella
e. Peruspiste sääntöjenmukaisten potkupelien aikana on edellinen aloituspaikka, jos virhe tehdään
ennen pallon siirtymistä vastaanottavan joukkueen haltuun. Jos palloa hallussaan pitävä joukkue
tekee virheen tämän pisteen takapuolella, rangaistus mitataan virheentekopaikasta (2-30-2 ja 3,
10-2-2-e) (
Poikkeus: 9-1-3 potkuissa aloituslinjasta).

11 Virhe potkun aloituslinjasta jälkeen

Jos virhe tehdään potkun jälkeen, mutta ennen pallon siirtymistä vastaanottavan joukkueen haltuun, ja
siitä annettava rangaistus hyväksytään, on peruspisteenä piste, johon potku päättyy. Pallo kuuluu
kuitenkin vastaanottavalle joukkueelle rangaistuksen mittaamisen jälkeen. Jos virhe tehdään potkun
päättymispisteen takapuolella, mitataan rangaistus virheentekopaikasta (10-2-2-e poikkeus 4)

26. LUKU: Taklaaminen

Taklaamisella tarkoitetaan vastustajaan kiinni tarttumista käsiä tai käsivarsia käyttäen.

24
27. LUKU: Joukkueista ja pelaajista käytetyt nimitykset

1 A ja B

Näissä säännöissä käytetään termiä A joukkueesta, joka pistää pallon peliin. Vastustajasta käytetään
termiä B. Nimitykset ovat voimassa koko yrityksen ajan.

2 Hyökkäävä ja puolustava joukkue

Hyökkäävällä joukkueella tarkoitetaan joukkuetta, jolla on pallo joko hallussaan tai jolle pallo kuuluu.
Toinen joukkue on puolustava joukkue.

3 Potkaisija

a. Potkaisijalla tarkoitetaan pelaajaa, joka sääntöjenmukaisesti potkaisee pallon. Potkaisijaa koskevat
erityissäännöt ovat voimassa kunnes hänellä potkun jälkeen on ollut riittävästi aikaa palauttaa
tasapainonsa.
b. Palloa paikallaan pitävällä pelaajalla tarkoitetaan pelaajaa joka pitää palloa paikallaan potkua varten.
Potkaisijaa koskevat erityissäännöt koskevat myös häntä niin kauan kun, aloituslinjasta
suoritettavissa potkuissa kellään pelaajalla ei ole mahdollisuutta potkaista palloa tai jos pallo
potkaistiin kunnes potkaisijalla on ollut riittävästi aikaa palauttaa tasapainonsa.

4 Linjamies ja takakenttäpelaaja

a. Linjamiehellä tarkoitetaan joukkueen A pelaajaa, joka aloitussyötön hetkellä on sääntöjenmukaisesti
omalla aloituslinjallaan. Joukkueen A sääntöjenvastainen eteenpäinsyötön vastaanottaja on
aloituslinjassa silloin, kun hänen rintamasuuntansa on kohti vastustajan maaliviivaa ja hänen päänsä
rikkoo aloitussyötön antajan vyötärön kautta vedetyn tason. Joukkueen A sääntöjenmukainen
eteenpäinsyötön vastaanottaja on aloituslinjassa silloin, kun hänen rintamasuuntansa on kohti
vastustajan maaliviivaa ja hänen hartiansa ovat suunnilleen samansuuntaisesti vastustajan
maaliviivan kanssa ja hänen päänsä rikkoo aloitussyötön antajan vyötärön kautta vedetyn tason.
Joukkueen A pelaaja on linjamies myös silloin, kun hänen päänsä leikkaa aloitussyötön antajan
vyötärön kautta vedetyn tason, kun pallon ollessa pelivalmis aloitussyötön antaja koskettaa tai hämää
koskettavansa palloa (
Poikkeus: 7-1-3b-1).
b. Joukkueen A pelaaja on takakentällä silloin, kun hänen päänsä ei leikkaa lähimmän joukkueen A
linjamiehen (paitsi aloitussyötön antaja) takimmaisen kohdan (paitsi jalat) kautta vedettyä tasoa
aloitussyötön hetkellä. Linjamies muuttuu takakenttäpelaajaksi, jos hän siirtyy sääntöjenmukaiseen
takakenttäasemaan ja pysähtyy ennen aloitussyöttöä (HT 2-27-4-I).

5 Syöttäjä

Syöttäjällä tarkoitetaan pelaajaa, joka heittää sääntöjenmukaisen eteenpäinsyötön. Syöttäjää koskevat
erityissäännöt ovat voimassa heittohetkestä alkaen kunnes syöttö on onnistunut, katkaistu,
epäonnistunut tai pelaaja liikkuu osallistuakseen peliin (HT 10-2-2-XXXIII).

6 Pelaaja

a. Näissä säännöissä tarkoitetaan pelaajalla peliin osallistuvaa joukkueen jäsentä, joka ei ole
vaihtopelaaja tai kentältä vaihdettu pelaaja. Hän on näiden pelisääntöjen alainen niin pelikentällä
kuin sivurajojen ulkopuolellakin.
b. Pelaaja on ilmassa, kun mikään hänen ruumiinosansa ei kosketa maahan.

25
7 Pallonkantaja

Pallonkantajalla tarkoitetaan pelaajaa, joka joko kuljettaa palloa, tai käyttäytyy kuin pallo olisi hänen
hallussaan. Säännöt 4-1-3-a,b,o ja r koskevat vain palloa hallussaan pitävää pallonkantajaa.

8 Aloitussyötön antaja

Aloitussyötön antajalla tarkoitetaan pelaajaa, joka antaa aloitussyötön (7-1-3-a-1).

9 Vaihtopelaaja

a. Vaihtopelaajalla tarkoitetaan pelaajaa, joka tulee toisen pelaajan tilalle tai korvaa puuttuvan pelaajan
pelikatkon aikana.
b. Vaihtopelaajan katsotaan osallistuneen peliin ja muuttuneen pelaajaksi sen jälkeen kun hän kentälle
tultuaan puhuu joukkuetovereilleen tai erotuomarille, osallistuu joukkueen aloituskokoukseen,
ryhmittyy hyökkäävän joukkueen pelaajamuodostelmaan tai muuten osallistuu peliin.

10 Kentältä vaihdettu pelaaja

Kentältä vaihdetuksi katsotaan pelaaja, joka osallistui peliin edellisen yrityksen aikana, on korvattu
vaihtopelaajalla ja on poistunut pelikentältä maalialueet mukaanluettuna.

11 Puuttuva pelaaja

Joukkueelta puuttuu pelaaja silloin, kun sillä on vähemmän kuin 11 pelaajaa kentällä.

12 Ottelusta suljettu pelaaja

Ottelusta on suljettu pelaaja, jonka erotuomari on poistanut loppupeliajaksi kentältä.

28. LUKU: Kampitus

Kampituksella tarkoitetaan muun kuin pallonkantajan polven alapuolelle estämistä jalkoja käyttämällä.

29. LUKU: Ajanottovälineet

1 Pelikello

Virallinen peliaika mitataan vastaavan ajanottajan käyttämällä virallisella pelikellolla.

2 25 sekunnin kello

Hyökkäävälle joukkueelle pelin aloittamiseksi annettu aika mitataan päätuomarin määräämällä tavalla.

30. LUKU: Pelityypit

1 Eteenpäinsyöttöpeli

Sääntöjenmukainen eteenpäinsyöttöpeli alkaa aloitussyötöstä ja päättyy, kun heitto onnistuu,
epäonnistuu tai katkaistaan.

2 Vapaapotku

Vapaapotkupeli alkaa potkusta ja päättyy kun joku pelaaja saa pallon haltuunsa tai pallo pelisääntöjen
mukaan on poissa pelistä.

26
3 Lentopotku tai potkumaaliyritys

Lentopotku tai potkumaaliyritys alkaa aloitussyötöstä ja päättyy, kun pallo on pelaajan hallussa tai kun
pallo on sääntöjen mukaan poissa pelistä.

4 Juoksupeli

Juoksupeli on kyseessä aina, kun pallo on pelaajan hallussa ja pelissä. Myös potku- tai heittopeli
muuttuu juoksupeliksi sen jälkeen kun pallo on potkun tai heiton jälkeen pelaajan hallussa.
(HT 2-30-4-I ja II)
a. Juoksupeliin sisältyy myös jakso, joka alkaa pallon rähmäyksestä, taaksepäinsyötöstä tai
sääntöjenvastaisesta eteenpäinsyötöstä ja päättyy kun joku pelaaja saa pallon haltuunsa tai pallo
sääntöjen mukaan on poissa pelistä.
1. Samaan yritykseen voi sisältyä useampiakin kuin yksi juoksu, jos pelaaja saa pallon haltuunsa
puolueettoman alueen etupuolella.
2. Ellei pallo ylitä aloituslinjaa tai siirry toisen joukkueen haltuun, ei samaan yritykseen voi sisältyä
enempää kuin yksi juoksu, ja peruspisteenä on edellinen aloituspaikka (10-2-2-c-2).
b. Juoksu tarkoittaa juoksupelin osaa, jonka aikana pallo on pelaajan hallussa.

31. LUKU: Kentän alueet

1 Pelialue

Pelialueeseen kuuluu pelikenttä, maalialueet, joukkueiden alueet ja kenttää ympäröivä, katsojilta
eristetty suoja-alue.

2 Pelikenttä

Pelikenttään kuuluu sivurajojen ja maalilinjojen sisäpuolelle jäävä osa pelialueesta.

3 Maalialueet

Maalialueeseen kuuluu maalilinja ja päätylinjan sekä sivurajojen sisäpuolelle jäävä osa pelialueesta.
Maalilinja ja maalilinjan merkkitolpat kuuluvat maalialueeseen. Maalialueen syvyys on 10 jaardia
(HT 8-5-1-X ja HT 8-6-1-I).

4 EI KÄYTÖSSÄ SUOMESSA

5 EI KÄYTÖSSÄ SUOMESSA

32. LUKU: Tappelu

1 Tappelu

Tappelu on mikä tahansa pelaajan, vaihtopelaajan, valmentajan tai muun joukkueen asussa olevan
henkilön yritys lyödä tai iskeä vastustajaa väkivaltaiseksi ja lajiin kuulumattomalla tavalla. Tällaisiksi
teoiksi katsotaan muiden muassa mutta ei ainoastaan:
a. Vastustajan lyöminen tai iskeminen kädellä, käsivarrella, jalalla tai jalkaterällä tai sen yrittäminen
aiheutuu siitä sitten kontakti vastustajaan tahi ei.
b. Vastustajaan kohdistuva epäurheilijamainen käyttäytyminen, joka aiheuttaa vastustajan reagoimisen
tappelemalla (9-2-1-a ja 9-5-1-a-c).

27
3. SÄÄNTÖ
Peliaika ja pelaajavaihdot

1. LUKU: Pelijakson alku

1 Ensimmäinen ja kolmas pelijakso

Kumpikin puoliaika alkaa aloituspotkulla. Kolme minuuttia ennen ottelun alkua suoritetaan arvonta
päätuomarin, jonkun toisen erotuomarin ja korkeintaan neljän kapteenin kummastakin joukkueesta
ollessa paikalla. Päätuomarin tulee osoittaa se vierailevan joukkueen kapteeni, joka kutsuu kolikon sen
ollessa ilmassa.

Arvonnan aikana on kummankin joukkueen muiden pelaajien pysyttävä oman sivurajansa ja 9 jaardin
merkin välisellä alueella tai joukkueiden alueilla.
RANGAISTUS - 5 jaardia seuraavasta aloituspaikasta (E19).

a. Vierasjoukkueen kapteeni valitsee arvonnassa kruunan tai klaavan.
Arvonnan voittanut joukkue saa valita toisen seuraavista vaihtoehdoista. Arvonnan voittanut joukkue
voi halutessaan siirtää valintansa toisen puoliajan alkuun.
1. Kumpi joukkue potkaisee aloituspotkun.
2. Kumpaa maalilinjaa arvonnan voittanut joukkue puolustaa.
b. Arvonnan hävinnyt osapuoli saa suorittaa jäljelle jäävän valinnan.
c. Toisen puoliajan alussa saa arvonnan hävinnyt joukkue suorittaa a-kohdassa mainitun valinnan, ellei
arvonnan voittaja siirtänyt valintaansa toisen puoliajan alkuun, jolloin arvonnan hävinnyt joukkue
suorittaa valintansa ensimmäisenä ensimmäisen puoliajan alussa.
d. Jos arvonnan voittanut joukkue siirtää valintansa toiselle puoliajalle, päätuomari näyttää
erotuomarimerkin [E10]

2 Toinen ja neljäs pelijakso

Ensimmäisen ja kolmannen pelijakson päätyttyä joukkueet vaihtavat kenttäpäätyjä.
a. Pallo asetetaan maalilinjojen ja sisäsivurajojen suhteen samaan pisteeseen toiselle kenttäpuoliskolle
kuin missä se oli edellisen neljänneksen päättyessä.
b. Palloa hallussa pitävä joukkue, yritys ja edettävä matka pysyvät muuttumattomina.

3 Ylimääräiset pelijaksot

Mikäli ottelu 4. neljänneksen jälkeen on tasan, ratkaistaan voittaja hyökkäyskilpailulla. Normaalina
peliaikana sovellettavat säännöt pätevät alempana olevin poikkeuksin:
a. Välittömästi varsinaisen peliajan loputtua erotuomarit ohjaavat molemman joukkueen pelaajat omille
alueilleen sivurajan ulkopuolelle. Erotuomarit kokoontuvat 50-jaardilinjalle kertaamaan nopeasti
ylimääräisen pelijakson käytännöt.
b. Erotuomarit saattavat kapteenit pelikentän keskelle arvontaa varten. Arvonnan voittaneen joukkueen
kapteeni voi valita:
1. Ensimmäisen hyökkäys- tai puolustusvuoron. Jos hän valitsee hyökkäysvuoron, aloitetaan se
vastustajan 25 jaardilinjalta.
2. Kumpaa kenttäpäätyä käytetään ylimääräisen pelijakson aikana.
HUOM: Arvonnan voittaja ei voi siirtää valintaa seuraavan ylimääräisen jakson alkuun.
c. Arvonnan hävinneen joukkueen kapteeni saa valita jäljelle jääneestä vaihtoehdosta ensimmäisellä
ylimääräisellä pelijaksolla. Seuraavalla ja kaikilla seuraavilla parillisilla ylimääräisillä pelijaksoilla
hänellä on ensimmäinen valinta kahdesta mahdollisesta vaihtoehdosta.

28
d.
Ylimääräiset pelijaksot: Ylimääräinen pelijakso koostuu kahdesta hyökkäysvuorosta, joista toisessa
joukkue A ja toisessa joukkue B pistää pallon peliin aloitussyötöllä valitulta 25 jaardi-linjalta, josta
samalla tulee vastustajan 25 jaardilinja.
e.
Joukkueen hyökkäysvuoro: Joukkueen hyökkäysvuoro jatkuu, kunnes se tekee pistesuorituksen tai
ei saa uutta ensimmäistä yritystä. Pallo pysyy pelissä sen jälkeen, kun palloa hallussa pitävä joukkue
vaihtuu, kunnes se sääntöjen mukaan on poissa pelistä. Kuitenkaan joukkue A ei voi saada uutta
ensimmäistä yritystä sen jälkeen kun palloa hallussa pitänyt joukkue on vaihtunut. Joukkueiden A ja
B määritelmät ovat samat kuin säännössä (2-27-1)
ESIMERKKEJÄ:
1. Senkin jälkeen, kun molemmilla joukkueilla on ollut yksi hyökkäysvuoro, on tilanne tasan.
Tulkinta: Aloitetaan toinen ylimääräinen pelijakso. Arvonnan hävinneen joukkueen kapteenilla
on ensimmäinen valintaoikeus.
2. Joukkue B katkaisee eteenpäinsyötön tai rähmäyksen tai sääntöjenmukaisesti etenee pudotetun
rähmätyn pallon kanssa (ei ylimääräisen yrityksen aikana), ja etenee pallon kanssa maaliin.
Tulkinta: Ylimääräinen pelijakso ja ottelu päättyy, joukkue B on ottelun voittaja.
3. Ensimmäisen hyökkäysvuoron aikana joukkue B katkaisee eteenpäinsyötön tai rähmäyksen tai
sääntöjenmukaisesti etenee pudotetun rähmätyn pallon kanssa, eikä tee pelissä maalia.
Tulkinta:
Joukkueen A hyökkäysvuoro on päättynyt ja joukkueesta B tulee joukkue A ja se aloittaa
ensimmäisen ylimääräisen pelijakson toisen puoliskon.
4. Ensimmäisen hyökkäysvuoron aikana joukkue A yrittää potkumaalia, joka lyödään maahan.
Joukkue A saa kuitenkin pallon, joka ei ylittänyt aloituslinjaa, haltuunsa ja tekee pelissä maalin.
Tulkinta: Kuusi pistettä joukkueelle A, ja joukkue B aloittaa hyökkäysvuoronsa ylimääräisen
yrityksen jälkeen.
5. Joukkue A yrittää potkumaalia, joka lyödään maahan. Joukkue A saa kuitenkin pallon, joka ei
ylittänyt aloituslinjaa, haltuunsa ja saa yrityksessä uuden ensimmäisen yrityksen.
Tulkinta:
Joukkue A jatkaa hyökkäysvuoroaan tilanteesta 1. ja 10.
6. Ensimmäisen hyökkäysvuoron aikana joukkue A yrittää potkumaalia ensimmäisen, toisen tai
kolmannen yrityksen aikana, joka lyödään maahan. Joukkue A saa pallon, joka ei missään
vaiheessa ylittänyt aloituslinjaa, haltuunsa, mutta ei pääse etenemään tavoitelinjansa etupuolelle.
Tulkinta: Joukkueen A pallo, seuraava yritys.
7. Joukkue A yrittää potkumaalia, joka lyödään maahan. Joukkue B saa pallon haltuunsa ja tekee
pelissä maalin.
Tulkinta: Maali, ottelu on päättynyt.
8. Ensimmäisen hyökkäysvuoron aikana joukkue B sen jälkeen, kun se sai pallon haltuunsa,
menettää pallon joukkueelle A, joka tekee pelissä maalin.
Tulkinta: Maali hyväksytään, ja
joukkue B aloittaa oman hyökkäysvuoronsa ylimääräisen yrityksen jälkeen.
9. Ensimmäisen hyökkäysvuoron aikana joukkue B sen jälkeen, kun se sai pallon haltuunsa,
menettää pallon joukkueelle A, joka ei tee pelissä pisteitä.
Tulkinta: Joukkueen A hyökkäysvuoro
on päättynyt, joukkue B aloittaa oman hyökkäysvuoronsa.
10. Ensimmäisen hyökkäysvuoron aikana joukkue A rähmää pallon toisen yrityksen aikana joukkueen
B maalialueelle. Joukkue B saa pallon haltuunsa ja peli päättyy joukkueen B maalialueelle.
Tulkinta: Joukkueen A hyökkäysvuoro on päättynyt. Joukkue B aloittaa oman hyökkäysvuoronsa
11. Ensimmäisen hyökkäysvuoron aikana joukkue B katkaisee eteenpäinsyötön omalla kolmen
jaardinlinjalla ja kuljettaa pallon omalle maalialueelle jonne peli päättyy.
Tulkinta: Joukkueen A
kaksi pistettä ja A hyökkäysvuoro päättyy. Joukkueen B hyökkäysvuoro alkaa 1. Ja 10 25
jaardinlinjalta samasta kenttäpäädystä.
12. Joukkueen A potkumaali yritys ylittää puolueettoman alueen kenenkään koskematta palloon.
Joukkueen B pelaaja koskee palloon viiden jaardinlinjalla ja joukkueen A pelaaja saa pallon
haltuunsa kolmen jaardinlinjalla.
Tulkinta: Joukkueen A ensimmäinen yritys kolmen
jaardinlinjalta.
f.
Ottelun voittaja on se joukkueista, joka tekee yhteensä enemmän pisteitä varsinaisen peliajan ja
ylimääräisten pelijaksojen aikana. Ylimääräisellä peliajalla tulee olla yhtä monta
hyökkäysmahdollisuutta molemmilla joukkueilla kuten kohdassa e. on määritelty, paitsi siinä
tapauksessa, että joukkue B tekee hyökkäysvuoron aikana (ei ylimääräinen yritys) pisteitä.
Kolmannesta hyökkäysvuorosta alkaen on joukkueen tehtävä kahden pisteen lisäpisteyritys. Yhden
pisteen lisäpisteyritys ei ole sääntöjenvastainen, mutta onnistuessaan pistettä ei lasketa.

29
ESIMERKKI:
1. Ensimmäisessä hyökkäysvuorossaan joukkue A tekee maalin. Ylimääräisessä yrityksessä joukkue
B saa syötönkatkon ja palauttaa sen 2 pisteen maalisuoritukseen.
Tulkinta: Joukkue B aloittaa
oman hyökkäysvuoronsa 25 jaardilinjalta ja aloittaa hyökkäysvuoronsa ylimääräisen jakson
pistetilanteesta 6-2.
2. Hyökkäyskilpailussa ottelun ratkaisevan maalin jälkeen ei lisäpisteyritystä suoriteta
g. Virheet joukkueen B saatua pallon haltuunsa
1. Jaardirangaistukset kumotaan (
Poikkeus: Pelin jälkeen tai pelin aikana tapahtuneet virheet jotka
rangaistaan kuten pelin jälkeen tapahtunut virhe ja törkeät henkilökohtaisetvirheet mitataan
seuraavasta aloituspaikasta)
2. Virheen tehneen joukkueen pistesuoritus hylätään
3. Jos pelin aikana tehdään toisensa kumoavat virheet ja molemmat tai toinen tehdään joukkueen B
saatua pallon haltuunsa ei yritystä uusita.
ESIMERKKEJÄ:
1. Ensimmäisen hyökkäysvuoron päättymisen jälkeen joukkue B tekee virheen pallon ollessa poissa
pelistä.
Tulkinta: Joukkue B aloittaa oman hyökkäysvuoronsa 40-jaardilinjalta, 1. ja 10.
2. Ensimmäisen hyökkäysvuoron aikana joukkue A suorittaa eteenpäin heiton, yrityksen aikana
joukkueen A takakenttäpelaaja on sääntöjenvastaisesti liikkeessä. Joukkue B saa syötönkatkon ja
tekee virheen ennen maalin syntymistä.
Tulkinta: Maali hylätään. Joukkueen A hyökkäysvuoro
on päättyy ja joukkue B aloittaa oman hyökkäysvuoronsa 1. ja 10 25 jaardilinjalta.
3. Toisen hyökkäysvuoron aikana joukkue B saa syötönkatkon ja tekee maalin. Palautusjuoksun
aikana joukkue B estää takaapäin vyötärön alapuolelle keskikentällä.
Tulkinta: Maali mitätöidään
ja mikäli tilanne on tasan seuraava hyökkäysvuoro 1. ja 10 25 jaardilinjalta.
h.
Aikalisät: Kummallakin joukkueella on käytettävissä yksi aikalisä ylimääräistä pelijaksoa kohti.
Varsinaisen peliajan jälkeen käyttämättä jääneitä aikalisiä ei voi käyttää ylimääräisellä pelijaksolla,
eikä ylimääräisellä pelijaksolla käyttämätöntä aikalisää voi käyttää seuraavalla ylimääräisellä
pelijaksolla. Pelijaksojen välillä käytetty aikalisä lasketaan seuraavan pelijakson aikana käytetyksi.

2. LUKU: Peliaika ja väliajat

1 Peliaika

Ottelun peliaika on 48 min jaettuna neljään 12 min:n jaksoon. Ensimmäisen ja toisen sekä kolmannen ja
neljännen pelijakson välissä pidetään 1 min:n tauko puoltenvaihtoa varten.
a. Pelijakso ei pääty ennen kuin pallo on peliajan päätyttyä on poissa pelistä ja päätuomari julistaa
pelijakson päättyneeksi.
b. Puoliaika 15 min alkaa kun pelaajat ja valmentajat ovat poistuneet kentältä.
c. Puoliajan pituus on 15 min. Mittaaminen voidaan aloittaa välittömästi toisen neljänneksen päätyttyä,
jos turnaus tai sarja niin edellyttää tai joukkueet niin sopivat.

2 Peliajan muuttaminen

Päätuomari voi ennen ottelun alkua lyhentää peliaikaa tai puoliaikojen välistä taukoa, jos hänen
mielestään pimeys saattaa häiritä ottelun kulkua. Kaikkien pelijaksojen on kuitenkin oltava saman-
pituisia, jos peliaikaa lyhennetään ennen ottelun alkua.
a. Ottelun aikana peliaikaa tai puoliaikojen välistä taukoa voidaan lyhentää molempien joukkueiden
valmentajien ja päätuomarin keskinäisellä sopimuksella.
b. Ottelun ajanotossa tapahtuneet virheet voidaan korjata, mutta se on tehtävä saman pelijakson aikana
jolloin ajanottovirhe on tapahtunut.
c. Jos päätuomari on varma kuluneesta ajasta hän korjaa ajan ja asianmukaisesti käynnistää pelikellon.
d. Päätuomarilla on oikeus korjata 25 s:n kellon ajanotossa tapahtuneet virheet. Korjaustapauksessa 25
s:n kello käynnistetään uudestaan.
e. Kun 25 s:n kello pysäytetään hyökkäävästä joukkueesta johtumattomista syistä, 25 s:n kello
käynnistetään uudelleen ja pelikello käynnistyy aloitussyötöstä.
f. 25 s:n kelloa ei käynnistetä lainkaan, jos peliaikaa on jäljellä vähemmän kuin 25 s. ja pelikello käy.

30
g. Pelikelloa ei tule pysäyttää, jos 25 s:n kello on käynnistetty vastoin säännön 3-2-2-d määräystä.

3 Peliajan jatkaminen

Peliaikaa jatketaan pelijakson päätyttyä kunnes yksi (paitsi ylimääräinen) yritys on pelattu, jonka aikana
ei ole tehty virhettä (paitsi sellaista virhettä, joka pannaan toimeen kuten pelin jälkeen tehty virhe), kun:
a. Pelissä, jonka aikana peliaika päättyy, tehdään ja hyväksytään virhe, jota ei mitata kuten pelin
jälkeen tehty virhe (
Poikkeus: 10-2-2-g)(HT 3-2-3-I-VIII)
b. Pelissä, jonka aikana peliaika päättyy, tehdään toisensa kumoavat virheet.
c. Peli, jonka aikana pelijakso päättyy, katkaistaan ennenaikaisella vihellyksellä.

4 Pelikello

a. Ottelun ajanotosta vastaa linja-, kenttä- tai takatuomari. Jos kentällä on ajanottoon soveltuva
kellolaite, voidaan sitä käyttää virallisena pelikellona, jos sitä käyttämään saadaan riittävän pätevä
henkilö.
b. 25 s:n säännön noudattamista valvoo päätuomarin osoittama erotuomari. Kenttäalueen molemmissa
päissä olevia kellolaitteita voidaan käyttää 25 s:n mittaamiseen, jos niitä käyttämään saadaan
riittävän pätevä henkilö. Näkyvä 25 s:n kello on pakollinen.
c. Jos joukkueille näkyvä 25 s:n kello menee epäkuntoon on päätuomarin ilmoitettava tästä välittömästi
molempien joukkueiden valmentajille ja molemmat kellot on kytkettävä pois käytöstä.

5 Kellon käynnistäminen

Vapaapotkun jälkeen kello käynnistetään kun joku pelaaja sääntöjenmukaisesti koskettaa palloa pelikentällä,
tai kun pallo kosketettuaan maalialueella vastaanottavan joukkueen pelaajaa ylittää maalilinjan.
Kun peli aloitetaan aloituslinjasta, kello käynnistetään joko päätuomarin ilmoitettua pallon olevan pelivalmis
tai aloitussyötöstä. Kello ei käy ylimääräisen yrityksen tai peliajan jatkamisen aikana (HT 3-2-5-I ja II).
a. Kun pelikello on pysäytetty, tulee päätuomarin ilmoittaa pallo pelivalmiiksi (11-2-1-c). Pelikello
käynnistyy aloitussyötöstä, ellei sitä pysäytetty seuraavista syistä:
1. Joukkueen A saama uusi ensimmäinen yritys (
Poikkeus: Sääntöjenmukaisen potkun jälkeen).
2. Loukkaantunut pelaaja tai erotuomari.
3. Päätuomarin harkinnanvarainen aikalisä (3-2-2-c ja 3-4-3)(HT 3-32-II-VI)
4. Rangaistuksen toimeenpano (
Poikkeus: Pelin viivyttämisestä annetun rangaistuksen jälkeen, joka
annetaan potkumuodostelmassa olevalle joukkueelle)
5. Ennenaikainen vihellys (
Poikkeus: Sääntöjenmukaisen potkupelin aikana).
6. Päätuomarin neuvottelu päävalmentajan kanssa.
7. Varoituksen antaminen vaihtoaluerikkomuksesta.
8. Sääntöjenvastainen syöttö peliajan säästämiseksi. (HT 7-3-2-II-VIII)
9. Mittaus siitä, saavutettiinko tavoitelinja.
10. Pallo erotuomarin hallussa.
11. Pelikentän ulkopuolelle mennyt eteenpäin suuntautunut rähmäys. (
Poikkeus: Lailliset potkupelit
ja joukkueen B saama 1. yritys).
b. Jos pelikello pysäytettiin edellä kohdissa 1-11 luetelluista syistä, käynnistetään se päätuomarin
ilmoittaessa pallon olevan pelivalmis.
c. Jos edellä kohdassa a. 1-11 mainittujen pelikatkojen yhteydessä joukkue käyttää aikalisän tai ilmenee
muu syy, jonka johdosta pelikello käynnistettäisiin vasta aloitussyötöstä, käynnistetään pelikello
vasta aloitussyötöstä.
d. Kun yrityksen aikana suoritetaan sääntöjenmukainen potku aloituslinjasta, pysäytetään pelikello
yrityksen jälkeen ja se käynnistetään seuraavan yrityksen aloitussyötöstä (
Poikkeus: Kun seuraava
yritys on vapaapotku tai ylimääräinen yritys).
e. Kun joukkue B saa ensimmäisen yrityksen, pysäytetään pelikello yrityksen jälkeen ja se
käynnistetään seuraavan yrityksen aloitussyötöstä


31
6 Pelikellon pysäyttäminen

Pelikello pysäytetään pelijakson päättyessä. Kenen tahansa erotuomareista tulee pysäyttää pelikellon
näyttämällä erotuomarimerkin "kello seis" (E3), jos peliaika tulee katkaista sääntöjen mukaan tai
joukkue tai päätuomari ottaa aikalisän (
Poikkeus: 3-3-2-b). Kaikki erotuomarit toistavat "kello seis" -
merkin (HT 3-2-6-I).

3. LUKU: Aikalisät

1 Milloin otetaan

a. Päätuomarin on katkaistava peliaika, kun pelin kulku jostain syystä viivästyy. Kun peliaika
katkaistaan, on kyseessä joko erotuomarin tai joukkueen aikalisä.
b. Jos kaikki aikalisät käyttänyt joukkue pyytää aikalisää sen jälkeen kun pallo on ilmoitettu
pelivalmiiksi, ei pyyntöä hyväksytä.
c. Pelaajat eivät aikalisän aikana saa verrytellä tai heitellä palloa pelikentällä (
Poikkeus: Puoliaika).

2 Erotuomarin aikalisä

a. Seuraavissa tilanteissa peliajan katkaiseminen merkitään erotuomarin aikalisäksi:
1. Kun syntyy maali, potkumaali, takalaiton tai oma maali.
2. Kun joku pelaajista on loukkaantunut (HT 3-3-2-1 ja 3-3-5-I-IV)
3. Rangaistuksen toimeenpano.
4. Kun pallo menee pelikentän ulkopuolelle.
5. Kun eteenpäinsyöttö epäonnistuu.
6. Kun jompikumpi joukkue saa ensimmäisen yrityksen.
7. Kun peli katkaistaan ennenaikaisesti.
8. Kun hyökkäävä joukkue on saattanut saada ensimmäisen yrityksen.
9. Kun viivästyminen johtuu molemmista joukkueista. (HT 3-3-2-II ja IV)
10. Kun joukkue, jolta on rangaistukseksi otettu aikalisä, haluaa käyttää sen hyväkseen.
11. Kun joukkueelle annetaan varoitus vaihtoaluerikkomuksesta.
12. Kun pallo muuttuu pelikelvottomaksi.
13. Kun pallo on erotuomarin hallussa.
14. Kun pelivarusteita koskevia sääntöjä Pakollinen varustus (1-4-4) tai Sääntöjenvastainen varustus
(1-4-5) on rikottu.
15. Kun yritys, jonka aikana on suoritettu sääntöjenmukainen potku päättyy.
16. Kun suoritetaan palautuspotku.
17. Kun potku aloituslinjasta suoritetaan aloituslinjan etupuolelta.
18. Kun 25 s:n kello joudutaan pysäyttämään joukkueista riippumattomasta, odottamattomasta syystä.
19. Kun pallonkantajan kypärä lähtee pois päästä
b. Vain päätuomarilla on oikeus katkaista peli:
1. Kun päävalmentaja vaatii neuvottelua päätuomarin kanssa.
2. Kun katsomon melu häiritsee peliä.
3. Harkinnanvaraisen aikalisän myöntämiseksi.

3 Päätuomarin harkinnanvarainen aikalisä

a. Päätuomarilla on olosuhteiden niin vaatiessa oikeus keskeyttää peli ja katkaista peliaika muista
säännöistä riippumatta (HT 3-3-3-I ja II).
b. Jos pelikatko johtuu säännöissä määrittelemättömästä tai sääntöjen soveltamisalan ulkopuolella
olevien henkilöiden toiminnasta, päätuomarin on:
1. Keskeytettävä peli ja ohjattava pelaajat omille vaihtoalueilleen.
2. Neuvoteltava tilanteen selvittämisestä ottelun järjestäjien kanssa.
3. Jatkettava peliä heti, kun olosuhteet ovat tyydyttävät.

32
c. Olosuhteiden johdosta 4. neljänneksen lopussa tai jälkeen keskeytetty ottelu voi päättyä tasan, jos
sitä ei voida jatkaa kohtuullisessa ajassa.
d. Jos keskeytetty ottelu pelataan myöhemmin, ottelu jatkuu keskeytyshetkellä voimassa olleesta
tilanteesta niin tuloksen, kenttäaseman kuin jäljellä olevan peliajankin osalta.
e. Päätuomarin harkinnanvarainen aikalisä koskee myös seuraavia tilanteita:
1. Jolleivät erotuomarit jostain syystä saa palloa pelivalmiiksi riittävän nopeasti (HT 3-3-3-I).
2. Neuvottelu kapteeneiden kanssa.
3. Kun olosuhteet muuten edellyttävät pelin katkaisemista.
4. Kun yleisön tai kuuluttajan meteli estää hyökkäävää joukkuetta kuulemasta aloituskäskyjään.
Sääntöä ei sovelleta niihin hyökkäävän joukkueen pelaajiin, jotka ovat sijoittuneet yli 7 jaardin
päähän sivusuunnassa hyökkäyksen keskimmäisestä linjamiehestä.

Jos meteli häiritsee joukkuetta, on sen meneteltävä seuraavasti (3-4-2-b-3):
a. Jos pelin kutsuja uskoo, ettei joukkue kuule hänen aloituskäskyjään, voi hän nostamalla molemmat
kätensä pystyyn ja katsomalla päätuomariin päin pyytää pelin aloittamisen siirtämistä.
b. Jos päätuomari hyväksyy pelinrakentajan pyynnön ja katkaisee pelin, saa hyökkäävä joukkue pitää
uuden aloituskokouksen. Päätuomari voi hylätä pyynnön osoittamalla ojennetulla kädellään
puolustavan joukkueen maalilinjaa päin.
c. Jos peli katkaistaan, pelikello käynnistetään aloitussyötöstä. Päätuomari ilmoittaa pallon
pelivalmiiksi pillin vihellyksellä ilman käsimerkkiä. 25 s:n kelloa ei käynnistetä(3-4-2-b-3)
d. Jos tilanne toistuu ottelun aikana, menetellään a- ja b-kohtien mukaan.
e. Jos päätuomari joutuu katkaisemaan pelin toiseen kertaan, on hänen pyydettävä puolustavan
joukkueen kapteenin apua yleisön hiljentämiseksi. Kuuluttajan on ilmoitettava yleisölle, että
tilanteen edelleen toistuessa puolustavalta joukkueelta vähennetään yksi aikalisä, tai joukkueen jo
käytettyä kaikki vapaat aikalisänsä sitä rangaistaan viiden jaardin rangaistuksella.
f. Toisen katkon jälkeen peliä jatketaan c-kohdan mukaan.
g. Jos tilanne toistuu edelleen, vähennetään puolustavalta joukkueelta yksi aikalisä. Jos joukkue on
käyttänyt kaikki aikalisänsä, sitä rangaistaan viiden jaardin rangaistuksella.
h. Tämän jälkeen rangaistaan puolustavaa joukkuetta viiden jaardin rangaistuksella kustakin seuraa-
vasta pelin keskeytymisestä näissä kohdissa mainitulla tavalla.
RIKKOMUS: (3-3-6 ja 3-4-2-b) (E3 tai E21).

YHTEENVETO:
Vaihe 1 Erotuomarin aikalisä.
Vaihe 2 Erotuomarin aikalisä ja ilmoitus puolustavan joukkueen kapteenille välitettäväksi
kuuluttajalle.
Vaihe 3 Joukkueen aikalisä tai viiden jaardin rangaistus, jos joukkueen aikalisät on jo käytetty.
Vaihe 4 Viiden jaardin rangaistus jokaisesta seuraavasta keskeytyksestä.

4 Vapaat aikalisät

Jos joukkueella on aikalisiä jäljellä, on erotuomarin myönnettävä aikalisä, kun joku pelaajista sitä pallon
ollessa poissa pelistä vaatii (HT 3-3-4-I ja II).
a. Kummallakin joukkueella on käytettävissään kolme aikalisää puoliaikaa kohti.
b. Yritysten välisenä aikana saa kentälle tuleva vaihtopelaaja pyytää aikalisän ollessaan 9 jaardin
merkkien sisäpuolella (HT 3-3-4-III ja IV).
c. Pelaaja, joka osallistui peliin edellisen yrityksen aikana, saa pyytää aikalisän myös ollessaan 9
jaardin merkkien ulkopuolella (HT 3-3-4-I ja II).
d. Pelaaja tai kentälle tuleva vaihtopelaaja voi vaatia päätuomarin ja valmentajan välistä neuvottelua,
jos valmentaja katsoo pelisääntöä sovelletun väärin. Ellei päätuomari muuta ratkaisuaan, katsotaan
joukkueen käyttäneen aikalisän. Ellei joukkueella ole yhtään aikalisää jäljellä, annetaan sille 5
jaardin rangaistus.
1. Vain päätuomarilla on oikeus pysäyttää pelikello neuvottelua varten.
2. Neuvottelua on vaadittava ennen kuin pallo on seuraavan kerran pantu peliin tai puoliaika on
päättynyt.

33
3. Jos joukkuetta neuvottelun jälkeen rangaistaan aikalisän menetyksellä, on sillä oikeus myös
käyttää aikalisä täysimittaisena.

5 Aikalisät loukkaantumistapauksissa

a. Jos pelaaja on loukkaantunut:
1. Erotuomari voi ottaa erotuomarin aikalisän. Tällöin on loukkaantuneen pelaajan poistuttava
kentältä vähintään yhden yrityksen ajaksi.
2. Loukkaantuneen pelaajan ei kuitenkaan tarvitse poistua kentältä, jos hänen joukkueensa käyttää
samassa yhteydessä aikalisän tai pelijakso päättyy ennen seuraavaa aloitusta.
3. Ellei joukkueella ole aikalisiä jäljellä, on loukkaantuneen pelaajan poistuttava kentältä yhden
yrityksen ajaksi.
4. Jos peliin osallistuvalla on sellainen haava tai raapauma, josta vuotaa tai runsaasti tihkuu verta,
tulee sellaisen pelaajan tai erotuomarin siirtyä joukkueen alueelle tarpeellista ensiapua varten. Hän
ei saa palata pelikentälle ilman ottelun ensiapuhenkilöstön lupaa (HT 3-3-5-I-VII).
b. Jokaisella erotuomarilla on oikeus pysäyttää pelikello havaitessaan jonkun pelaajista
loukkaantuneen. Epävarmoissa loukkaantumistapauksissa kello tulee ennemmin pysäyttää kuin antaa
sen käydä.
c. Erotuomareiden on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, etteivät pelaajat pyri saavuttamaan
joukkueelleen ylimääräisiä aikalisiä "filmaamalla" loukkaantuneensa. Näissä tapauksissa ero-
tuomarilla on oikeus antaa joukkueelle rangaistus epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä.
d. Jos pelaaja on loukkaantunut, eikä joukkueen aikalisä riitä hänen turvalliseen siirtämiseensä
pelialueen ulkopuolelle, voidaan aikalisää jatkaa erotuomarin aikalisällä.
e. Päätuomarilla on oikeus ottaa erotuomarin aikalisä, jos joku erotuomareista on loukkaantunut.

6 Rangaistukset sääntörikkomuksista

Jos pelaaja pelin aikana rikkoo sääntöjä 1-4-4, 1-4-5 tai 9-2-2-d tai pelin jälkeen sääntöjä 1-4-5-r,
1-4-6-b, 3-3-3-f-4-(g) tai 3-3-4-d, vähennetään joukkueelta aikalisä ennen seuraavaa aloitusta (3-4-2-b).

7 Aikalisän pituus

a. Joukkueen aikalisän pituus saa olla enintään 1 min 30 sek. Erotuomarin aikalisä päättyy heti, kun
päätuomari katsoo pelin voivan jatkua normaalisti. Päätuomari voi jatkaa mitä tahansa aikalisää, jos
joku pelaajista on loukkaantunut.
b. Jos molemmat joukkueet ilmoittavat olevansa valmiita jatkamaan peliä, voi päätuomari ilmoittaa
pallon pelivalmiiksi jo ennen joukkueen vapaan aikalisän päättymistä.
c. Päätuomari ratkaisee erotuomarin aikalisän pituuden.
d. Jos aikalisää edeltäneen yrityksen aikana on tehty virhe, on kapteenin ilmoitettava mahdollinen
valintansa rangaistuksen toimeenpanosta tai sen hylkäämisestä päätuomarille ennen kuin hän tai
hänen joukkuetoverinsa neuvottelee valmentajan kanssa.
e. Oman maalin, ylimääräisen yrityksen tai onnistuneen potkumaaliyrityksen jälkeen olevan pelikatkon
pituus tulee olla enintään 1 minuutti.

8 Päätuomarin ilmoitukset

Päätuomari ilmoittaa joukkueille, kun joukkueen vapaata aikalisää on jäljellä 30 s. Viisi sekuntia tämän
jälkeen hän vihellyksellä ja erotuomarimerkillä "Pallo pelivalmis" (E1) ilmoittaa pallon pelivalmiiksi.
a. Kun joukkue käyttää viimeisen aikalisänsä, on päätuomarin ilmoitettava siitä joukkueen kapteenille
ja valmentajalle.
b. Ellei kentälle näkyvä pelikello ole ottelun virallinen ajanottolaite, on päätuomarin pysäytettävä
pelikello ja ilmoitettava jäljellä oleva tarkka peliaika kun aikaa on kummankin puoliajan lopussa on
noin kaksi minuuttia (2 minuutin varoitus).
1. 25 sekunnin kelloa ei saa pysäyttää ilmoituksen antamiseksi.
2. Ilmoituksen jälkeen kello käynnistetään aloitussyötöstä.

34
c. Ellei kentällä ole selvästi näkyvää pelikelloa, on joukkueille kummankin puoliajan 2 viimeisen
minuutin aikana ilmoitettava tarkka jäljellä oleva peliaika aina, kun pelikello sääntöjen mukaan
pysäytetään. Joukkueen edustaja voi tänä aikana olla joukkueensa alueen ulkopuolella viestittääkseen
jäljellä olevan ajan joukkueen vaihtoalueelle.

4. LUKU: Pelin viivyttäminen

1 Pelin viivyttäminen puoliajan alussa

a. Joukkueiden on saavuttava kentälle niin ajoissa, että kumpikin puoliaika voidaan aloittaa aikataulun
mukaisesti. Jos kumpikin joukkue kieltäytyy saapumasta ensiksi pelikentälle, tulee kotijoukkueen
tulla ensiksi.
RANGAISTUS - 15 jaardia seuraavasta aloituspaikasta (E7 ja E21).
b. Ottelun järjestävä joukkue on velvollinen huolehtimaan siitä, että ottelu voi kummankin puoliajan
alussa alkaa aikataulun mukaisesti. Tämä koskee myös kaikkia väliaikaohjelmia, joiden on
päätyttävä niin ajoissa, ettei puoliajan aloittaminen viivästy.
RANGAISTUS - 10 jaardia seuraavasta aloituspaikasta (E7 ja E21).
POIKKEUS: Päätuomari voi jättää rangaistuksen antamatta, jos viivästys johtuu tekijöistä, joihin
järjestävä joukkue ei ole voinut vaikuttaa.

2 Pelin viivyttäminen

a. Päätuomarin on ilmoitettava pallo pelivalmiiksi tasaiseen tahtiin koko ottelun ajan sen jälkeen, kun
kaikki erotuomarit ovat valmiina pelin alkamiseen. Hyökkäävän joukkueen on pantava pallo peliin
25 s:n kuluessa tästä, tai se syyllistyy pelin viivyttämiseen.
b. Pelin viivyttämistä on myös:
1. Tahallinen eteneminen pallon kanssa sen jälkeen kun pallo on pois pelistä.
2. Sääntöjen 1-4-4, 1-4-5 , 1-4-6-b, 3-3-3-f-4-(g), 3-3-4-d tai 9-2-2-d rikkominen sen jälkeen kun
joukkue on käyttänyt kaikki aikalisänsä.
3. Jos joukkue ei ole valmis jatkamaan peliä puoltenvaihdon, ylimääräisen yrityksen, onnistuneen
potkumaaliyrityksen tai muulloin kun päätuomari on määrännyt pallon pelivalmiiksi
(HT 3-4-2-I).
4. Puolustava joukkue häiritsee hyökkäyksen aloitus signaaleja (7-1-4-a-3).
5. Puolustava joukkue yrittää liikkeellä saada aikaan väärän aloituksen (7-1-5-a-4)
RANGAISTUS - 5 jaardia (E7 ja E21).

3 Peliajalla epäurheilijamaisesti taktikoiminen

Päätuomari voi määrätä pelikellon käynnistettäväksi tai pysäytettäväksi, jos joukkue hänen mielestään
pyrkii säästämään tai kuluttamaan peliaikaa selvästi epäurheilijamaisella taktikoinnilla Pelikello
voidaan käynnistää aloitussyötöstä, jos virheen tekee ottelussa johdossa oleva joukkue. Pelikello
käynnistetään päätuomarin merkistä, jos joukkue A heittää sääntöjenvastaisen eteen- tai
taaksepäinsyötön säästääkseen peliaikaa (HT 3-4-3-I-IV).

5. LUKU: Pelaajavaihdot

1 Vaihdon suorittaminen

Pelaajia saadaan vaihtaa rajoituksetta pelijaksojen välissä, pistesuorituksen jälkeen tai yritysten välisenä
aikana, mutta vaihtopelaajat saavat tulla kentälle vain tullakseen toisen pelaajan tilalle.

35
2 Sääntöjenmukainen pelaajavaihto

Vaihtoa suoritettaessa on noudatettava seuraavia sääntöjä:
a. Vaihtopelaaja ei saa tulla kentälle tai maalialueelle pallon ollessa pelistä. (Virhe katsotaan tehdyksi
pelin aikana)(E22)
b. Ylimääräiset pelaajat, yli 11 eivät saa poistua kentältä tai maalialueelta pallon ollessa pelissä. (Virhe
katsotaan tehdyksi pelin aikana) (HT 3-5-2-I).
c. Kentälle tulevan pelaajan on lähdettävä omalta vaihtoalueeltaan ja kentältä poistuvan pelaajan on
poistuttava oman sivurajan ylitse. Vaihdetun pelaajan tulee poistua välittömästi kentältä, maalialue
mukaan lukien. Pelaajan katsotaan poistuneen välittömästi jos hän lähtee aloituskokouksesta tai
pelipaikaltaan 3 s kuluessa siitä kun vaihtopelaajasta on tullut pelaaja. Joukkue A ei voi lähteä
aloituskokouksesta jos siinä on 12 tai useampi pelaaja. (Virhe katsotaan tehdyksi pallon ollessa
poissa pelistä)(HT 3-5-2-II-VIII, 9-1-4-VI-VIII ja 9-2-2-IV)(E7 ja E22)
d. Kentälle tulevan pelaajan on pysyttävä kentällä ja kentältä poistuneen pelaajan poissa kentältä
vähintään yhden yrityksen ajan. Tätä sääntöä ei kuitenkaan sovelleta aikalisän aikana, pelijaksojen
välissä tai pistesuorituksen jälkeen. (Virhe katsotaan tehdyksi pelin aikana)(HT 3-5-2-VI)(E22).
RANGAISTUS - Jos pallo oli poissa pelistä, 5 jaardia seuraavasta aloituspaikasta, muissa tapauksissa 5
jaardia edellisestä aloituspaikasta (E22).
e. Vaihdon tai jäljitellyn vaihdon aikana ei joukkue A saa rynnätä aloituslinjaan ja antaa aloitussyöttöä
ilmeisenä tarkoituksena hämätä puolustavaa joukkuetta. Tilanteessa menetellään seuraavasti:
RANGAISTUS ­ Virhe katsotaan tehdyksi pallon ollessa poissa pelistä. Tuomarin on katkaistava peli
välittömästi. 5 jaardia seuraavasta aloituspaikasta (E7 ja E22). Päätuomarin on ilmoitettava
päävalmentajalle seuraavan rangaistuksen samasta rikkeestä olevan epäurheilijamainen käyttäytyminen.
RANGAISTUS ­ Virhe katsotaan tehdyksi pallon ollessa poissa pelistä. Tuomarin on katkaistava peli
välittömästi. 15 jaardia seuraavasta aloituspaikasta (E7 ja E27).



4. SÄÄNTÖ
Pallo pelissä, pallo poissa pelistä, rajojen ulkopuolella


1. LUKU: Pallo pelissä - poissa pelistä

1 Pelin alkaminen

Sen jälkeen, kun päätuomari on ilmoittanut pallon pelivalmiiksi, peli alkaa joko aloitussyötöstä tai
vapaapotkusta. Jos joukkue aloittaa pelin ennen päätuomarin merkkiä, peli katkaistaan välittömästi
(HT 2-15-4-I, 3-2-6-I, 4-1-4-I ja II, 7-1-3-VI sekä 7-1-4-I ja II)

2 Pelin päättyminen

a. Peli päättyy, kun pallo on sääntöjen mukaan poissa pelistä tai kun erotuomari katkaisee pelin (myös
ennenaikainen vihellys katkaisee pelin) tai erotuomarin merkistä. (HT 4-2-1-II ja 4-2-4-I)
b. Seuraavat säännöt koskevat ennenaikaista vihellystä tai merkkiä:
1. Jos pallo oli pelaajan hallussa, saa palloa hallussaan pitänyt joukkue joko jatkaa peliä paikasta,
jossa pallo oli pelin katkaisuhetkellä, tai vaatia edellisen yrityksen uusittavaksi.
2. Jos pallo oli vapaa rähmäyksen, taaksepäinsyötön tai sääntöjenvastaisen eteenpäinsyötön jälkeen,
saa palloa viimeksi hallussaan pitänyt joukkue joko jatkaa peliä normaalisti paikasta, jossa pallo
viimeksi oli joukkueen hallussa, tai vaatia edellisen yrityksen uusittavaksi.
3. Jos peli katkaistiin sääntöjenmukaisen eteenpäinsyötön, vapaapotkun tai potkun aloituslinjasta
aikana, yritys uusitaan.
4. Kun joukkue B on saanut pallon hallintaansa ylimääräisessä yrityksessä, ylimääräinen yritys
päättyy.


36
c. Jos jossain edellämainituista pelitilanteista tehdään virhe, mitataan rangaistus kuten missä tahansa
muussa pelitilanteessa, ellei muualla säännöissä toisin määrätä. (HT 4-1-2-I ja II)

3 Pallo poissa pelistä

Pallo on poissa pelistä ja erotuomarin on katkaistava peli, kun:
a. Pallo tai pallonkantaja joutuu pelialueen ulkopuolelle (paitsi potkaistu pallo, joka menee maaliin
kosketettuaan ensin maalipuita) tai pallonkantajan eteenpäin suuntautuva liike on selvästi pysäytetty.
Rajatapauksissa pallo on poissa pelistä.(HT 4-2-1-II)
b. Pallonkantajan joku muu ruumiinosa kuin käsi tai jalkaterä koskettaa maata riippumatta siitä,
taklattiinko pelaaja vai kaatuiko hän itse. Jos pelaaja menettää pallon hallinnan samalla kun tämä
tapahtuu, ei kyseessä ole rähmäys.
(
Poikkeus: Pallo pysyy pelissä tilanteessa, jossa pelaaja osoittaa aikovansa pitää sitä paikoillaan potku-
maaliyrityksen suorittamiseksi. Tässä tilanteessa palloa voidaan potkaista, heittää tai kuljettaa
kantamalla) (HT 4-1-3-I).
c. Syntyy maali, potkumaali, oma maali tai takalaiton, kun ylimääräinen yritys onnistuu tai kun
hyökkäävä joukkue suorittaa onnistuneen, mutta sääntöjenvastaisen eteenpäinsyötön puolustavan
joukkueen maalialueelle. Epäonnistunut potkumaali yritys johon joukkue B ei ole koskenut päättyy
joukkueen B maalialueelle tai yli sivu- tai päätyrajan. (HT 6-3-9-I)
d. Pallo on ylimääräisen yrityksen aikana sääntöjen mukaan poissa pelistä.
e. Potkaisevan joukkueen pelaaja ottaa pallon kiinni tai haltuunsa vapaapotkun tai potkun
aloituslinjasta, joka on ylittänyt puolueettoman alueen, jälkeen. (HT 4-1-3-II)
f. Vapaapotkulla tai aloituslinjasta potkaistu pallo on pysähtynyt kentälle yhdenkään pelaajan
yrittämättä tavoittaa sitä.
g. Vapaan kiinnoton merkin jälkeen joku pelaaja saa vapaapotkun tai aloituslinjasta potkaistun pallon
kiinni tai haltuunsa tai näytettäessä sääntöjenvastainen vapaan kiinnioton merkki joukkueen B saatua
pallon haltuunsa. (2-7-1, 2-7-2, 2-7-3 ja 2-7-4)
h. Suoritetaan palautuspotku tai potku aloituslinjasta suoritetaan aloituslinjan etupuolelta.
i. Eteenpäinsyöttö osuu maahan.
j. Rähmäys tapahtuu 4. yrityksen aikana ennen kuin pallo pelin aikana on siirtynyt toisen joukkueen
haltuun ja pallon saa haltuunsa joku muu joukkueen A pelaaja kuin pallon rähmännyt pelaaja
(7-2-2-a ja b).
k. Vapaa pallo (pallo, joka ei ole yhdenkään pelaajan hallussa) koskettaa jotain muuta kentällä olevaa
kuin pelaajaa, erotuomaria tai maata sovelletaan ennenaikaista vihellystä koskevia sääntöjä.
l. Kummankin joukkueen pelaaja ottaa kiinni tai haltuunsa samanaikaisesti vapaan pallon.
m. Jos pallo muuttuu pelikelvottomaksi yrityksen aikana, sovelletaan ennenaikaista vihellystä koskevia
sääntöjä.
n. Pallo on erotuomarin hallussa.
o. Pelaaja hämää laittavansa polvensa maahan.
p. Kun jommankumman joukkueen syötönvastaanottajaa pidetään ilmassa ja kannetaan tai estetään
hänen palaaminen kentänpintaan. (HT 7-3-6-IV)
q. Pallonkantaja menettää kypäränsä

4 Pallo pelivalmis

Peliä ei saa aloittaa ennen kuin päätuomari on viheltänyt pallon pelivalmiiksi (HT 4-1-4-I ja II).
RANGAISTUS - Virhe tapahtuu pallon ollessa poissa pelistä. 5 jaardia paikasta, josta peli olisi
sääntöjen mukaan aloitettu (E7 ja E19).

5 25 sekunnin sääntö

Peli on aloitettava 25 sekunnin kuluessa siitä, kun päätuomari on viheltänyt pallon pelivalmiiksi, ellei
peliä sitä ennen jostain syystä katkaista. Jos peli katkaistaan ennen aloitussyöttöä, alkaa 25 sekunnin
aika alusta. (
Poikkeus: Yleisön metelin aiheuttamat keskeytykset.)
RANGAISTUS - 5 jaardia (E7 ja E21).

37
2 LUKU: Pallo pelikentän ulkopuolella

1 Pelaaja pelikentän ulkopuolella

a. Pelaaja tai ilmassa oleva pelaaja on pelikentän ulkopuolella, kun joku hänen ruumiinosansa koskettaa
jotain muuta rajalla tai rajojen ulkopuolella olevaa kuin toista pelaajaa tai erotuomaria. (HT 4-2-1-I
ja II)
b. Pelaaja tai ilmassa oleva pelaaja, joka osuu maalialueen kulmamerkkiin, on pelikentän ulkopuolella
maalialueella.

2 Hallussa oleva pallo pelikentän ulkopuolella

Pelaajan hallussa oleva pallo on pelikentän ulkopuolella, kun pallo tai sitä kuljettavan pelaajan joku
ruumiinosa koskettaa jotakin muuta rajalla tai sen ulkopuolella olevaa kuin toista pelaajaa tai
erotuomaria.

3 Pallo pelikentän ulkopuolella

a. Pallo, joka ei ole yhdenkään pelaajan hallussa on pelikentän ulkopuolella, kun se koskettaa maata,
pelaajaa tai esinettä pelikentän ulkopuolella. Sääntö ei kuitenkaan koske tilannetta, jossa
potkumaaliyritys onnistuu pallon ensin koskettua maalikehikkoa.
b. Jos pallo koskettaa maalialueen kulmamerkkiä, se on pelikentän ulkopuolella maalilinjan takana.
c. Kun vapaa pallo sivurajan ylitettyään on poissa pelistä, peli aloitetaan sisäsivurajalta pallon
liikeradan ja sivurajan leikkauspisteen jaardilinjalta.

4 Leikkauspiste

a. Kun pallon katsotaan olevan pelikentän ulkopuolella ilman , että se ylittää sivurajaa, aloitetaan peli
pallon etummaisimman pisteen tasolta sisäsivurajalta. (HT 4-2-4-I)
b. Maali hyväksytään, jos pelaajan hallussa oleva pallo ylittää maalilinjan tai koskettaa sitä joko ennen
tai samanaikaisesti kuin pallonkantaja menee pelialueen ulkopuolelle.
c. Vastustajan maalialueella kiinniotettu eteenpäinsyöttö hyväksytään, jos eteenpäinsyötön
vastaanottaja koskettaa maata maalialueella ja kurottaa pallon kiinni sivurajan tai takarajan
ulkopuolelta.
d. Jos pelaajan hallussa oleva pallo ylittää pelialueen rajan ennen pallonkantajaa, peliä jatketaan siltä
tasolta, jolla pallon etummainen kärki oli, kun pelaaja ylitti rajan. (HT 8-2-1-II ja 8-5-1-X)
e. Jos pallonkantaja hyppää tai syöksyy kohti sivurajaa ja on ilmassa ylittäessään sivurajan, peliä
jatketaan siltä tasolta, jolla pallo oli, kun se ylitti sivurajan (HT 8-2-1-III).


5. SÄÄNTÖ
Yrityssarja ja edettävä matka

1. LUKU: Yrityssarja

1 Yrityssarjan saaminen

a. Joukkueelle, joka sääntöjenmukaisesti saa pallon haltuunsa, annetaan neljä peräkkäistä yritystä edetä
pallon kanssa.
b. Jos joukkue jollakin neljästä yrityksestään onnistuu ylittämään tavoitelinjan, annetaan sille uusi
yrityssarja.
c. Ellei hyökkäävä joukkue onnistu neljällä yrityksellä etenemään vaadittua matkaa, siirtyy
hyökkäysvuoro puolustavalle joukkueelle (HT 5-1-1-I ja 10-1-5-III).

38
d. Puolustava joukkue saa hyökkäysvuoron myös, jos hyökkäävän joukkueen aloituslinjasta potkaisema
pallo menee pelikentän ulkopuolelle tai pysähtyy pelikentälle ilman, että yksikään pelaaja yrittää
ottaa sitä haltuunsa. (
Poikkeus: 8-5-1-a)(HT 8-5-1-II)
e. Joukkue saa uuden yrityssarjan jos:
1. Pallon hallinta siirtyy sille pelin aikana.
2. Potkaisevan joukkueen pelaaja saa aloituslinjasta potkaistun ja sen ylittäneen pallon haltuunsa sen
jälkeen kun vastaanottavan joukkueen pelaaja on koskettanut palloon aloituslinjan etupuolella
(
Poikkeus: Jos jompikumpi joukkue on tehnyt virheen ja siitä annettu rangaistus hyväksytään ja
yritys uusitaan, tai jos molemmat joukkueet ovat tehneet virheen ja yritys uusitaan).
3. Hyväksytty rangaistus siirtää pallon joukkueelle, jota vastaan virhe on tehty.
4. Rangaistukseen sisältyy jaardirangaistuksen lisäksi uuden ensimmäisen yrityksen myöntäminen.
f. Potkua aloituslinjasta vastaanottava joukkue saa pallon haltuunsa ja itselleen yrityssarjan, jos se
tapahtuneen A:n sääntöjenvastaisen kosketuksen jälkeen ilmoittaa haluavansa pallon paikasta, jossa
sääntöjenvastainen kosketus tapahtui (
Poikkeus: Jos jompikumpi joukkue on tehnyt virheen ja siitä
annettu rangaistus hyväksytään ja yritys uusitaan, tai jos molemmat joukkueet ovat tehneet virheen ja
yritys uusitaan).

2 Edettävä matka (tavoitelinja)

Joukkueen on neljällä yrityksellään edettävä 10 jaardia pallon etukärjestä mitattuna. Jos pallon
etukärjestä on puolustavan joukkueen maalilinjalle matkaa vähemmän kuin 10 jaardia, on edettävä
matka tämä etäisyys ja tavoitelinjana maalilinja.

3 Mittaukset

a. Pelin päätyttyä mitataan pelin aikana edetty matka. Mittaus suoritetaan pallon etummaiseen kärkeen.
Ennen mittausta on pallo aina käännettävä siten, että sen pituusakseli tulee sivurajojen suuntaiseksi
(HT 8-2-1-I-IV)(